Kaksplus.fi

perjantai 18. elokuuta 2017

Viikonloppuhaaste vanhemmille!

Hei, kiva kun tulit katsomaan millaisesta haasteesta on kyse! Ihan ensimmäiseksi kerrottakoon, että tämä haaste lähtee nyt sellaisille vanhemmille, joilla on mahdollisuus osallistua lapsen elämään ja tämä haaste ei rajoitu pelkästään 18.8. - 20.8.2017 väliselle ajalle, vaan tätä voit jatkaa myös seuraavana viikonloppuna. Tai seuraavalla viikolla. Sitten kun sinulla on siihen käytännössä mahdollisuus.


VIIKONLOPPUHAASTE

Eli homma menee niin, että HALAA LASTASI vähintään yhtä monta kertaa, kuin tarkistat mitä somessa tapahtuu!

Kyllä! Nyt te somemutsit ja -faijat, tsekatkaa Facebookit, blogit ja Instat vaikka viiskytkertaa päivässä, kunhan muistatte antaa sitä läheisyyttä lapsillekin sen älypuhelinten näpräilyn sijaan!


Ja jos olet etävanhempi, matkakomennuksella maapallon toisella puolella tai sinulla on muu este, tartuthan haasteeseen heti kuin mahdollista. Koska mitä mä olen katsonut tätä meininkiä lasten ja aikuisten keskuudessa tällä viikolla, tyypit halailee ihan liian vähän! Halailu on voimaannuttavaa ja aloitetaan se voimaannuttaminen noista pienistä nyt ensin. Voit sitten jatkojalostaa tätä haastetta niin, että halailet myös puolisoasi, vanhempiasi, sisaruksiasi, koiraasi. Lupa kannattaa toki kysyä, etenkin jos naapurin Josén kaulaan meinaat hypätä ;)


Joo mä tiedän, ihan lällyä, mutta mä olenkin pehmeiden arvojen kannattaja. Älä ota sitä niin vakavasti! Halailkaa!

Hei muuten, oletko käynyt jo tykästymässä blogini Facebook-sivuun? Jaan siellä muitakin juttuja kuin blogipostauksia. Esimerkiksi tänään aiheena oli Jari Sinkkosen ajatuksia lapsista ja erosta, kuinka lapsen ja vanhemman suhteeseen vaikuttaa ajan sijaan laatu. Kannattaa pistäytyä lukemassa ja tietenkin tykkäämässä! Blogini Facebook-sivu löytyy täältä: Saron blogi

**

Hyvää viikonloppua!

Sari


torstai 17. elokuuta 2017

Ensimmäinen viikko arkea on melkein pulkassa, miten menee?

HUH! Niin se vaan kesän odotus yhtäkkiä kääntyikin syksyksi ja arjeksi! Pehmeä lasku arkeen meni yhtä nopeasti kuin alkoikin, kyllä tämä viikko on ollut yhtä mikroruokaa, juoksemista, vähän taisin itkeä tirauttaakin. Kotona on tuoksunut imuroimattomalle ja iltaisin ruokapöydän äärestä on kuulunut kontaktimuovin kahina.

Ja tältä se meidän arki näyttää. Töitä, pieniä kasoja, näköjään myös viherkasveja ja kynsilakkaakin.


Ensimmäinen kouluviikko on sujunut melko kivuttomasti lasten kanssa. Toki tähän osasin varautuakin, että pikkuihmiset ovat olleet väsyneitä ('enkä mene nukkumaan!'), kiukkuisia ('mä en halua puhua sulle enää koskaan!') ja käsittämättömän hellyydenkipeitä (äitin murut). En tiedä mikä nyt on, mutta tänä syksynä paluu arkeen on sujunut huomattavasti helpommin kuin aikaisemmin. Kaikenlaista sählinkiä on tietysti ollut, mutta kun järki loppuu, niin huumorilla mennään. On sekoiltu lukkareiden kanssa (tuli niin vaikeasti tulkittavat lukkarit että piti pyytää lasten opet apuun, hehe), oppikirjojen kanssa, iltapäiväkerhon kanssa ja mitä vielä... No ajoissa ainakin lapset on saatu joka päivä kouluun, joten voiton puolella ollaan!

Isimies aloitti nyt syksyllä uudessa työpaikassa ja sekin tuntuu muuttuneen jo mukavasti rutiiniksi.

Myös oma töihinpaluu on sujunut kivasti. On ollut kaikenlaista ihanaa puuhaa, lomilla tulee iso ikävä työkavereita ja tietenkin asiakkaita. Eikä yhtään katastrofia ole syntynyt minun käsilläni. Ihan huippu juttu, eikö olekin :D

Eli kyllä on ollut monien mullistusten syksy, mutta pikkuhiljaa otamme tämän haltuun :)

**

Ensimmäinen viikko arkea on monissa perheissä melkein pulkassa.
Miten teillä menee?

Sari



lauantai 12. elokuuta 2017

Viikonlopun kulhokakku yhdessä lasten kanssa leipoen

Hyvää lauantaita. Toivottavasti sinun viikonloppusi on alkanut mukavasti.

Nyt ollaan kuulkaa hittiherkun äärellä. Kulhokakku. Ensin en ollut kuullutkaan koko kaakusta, nyt tuntuu, että jokainen on sitä tehnyt. Ja voin hyvin ymmärtää. Se on vaan niin älyttömän helppo ja ihana. Syytän mansikoita, ne inspiroivat leipomaan justiinsa tällaisia superkevyitä unelmia, thih hih!

Varmaan teillä on ollut paluu arkeen tässä kuluneella viikolla, kuten meilläkin. Siispä nyt viikonloppuna on syytä juhlaan! Ihana arki, ihana elämä!






Viikonlopun helpoin ja nopein herkku on siis kulhokakku. Meillä lapset jopa suostuivat joustamaan herkkupäivästä, kun tehtiin karkkipäiväksi kulhokakkunen. Oli kyllä niin makiaa mahan täydeltä, ettei siinä enää karkkipäivää kaivattukaan. Tämä meidän kulhokakku on tehty Talo ja meri-blogin reseptillä: Kulhohakku (Pappilan hätävara).

Kulkokakun teko vaatii tosin lasten työpanosta. Paistettu ja jäähtynyt taikinapohja täytyy repiä paloiksi ja heitellä kulhoon, samoin kuin kerman ja marjojen sijoittelu vaatii lapsentarkkaa asettelua. Ja sehän on vaan plussaa, jos pikkuleipurit muistaa laittaa enemmän niitä kakkuaineksia sinne kulhoon, kuin suuhun ;)

Lempeää lauantaita!

Sari



perjantai 11. elokuuta 2017

Eka koulupäivä!

Eilen oli monissa perheissä suuri päivä, kun koulut alkoivat!

Miten sun eka koulupäivä, eilen, meni?


Mua jännitti aamulla niin paljon, etten voinut syödä ees aamupalaa!

Mutta mä muistin tsekata lasten reput ajoissa! Mä muistin allekirjoittaa kolmasluokan kevään todistuksen ja laittaa sen reppuun! Mä muistin viritellä lasten puhelimiin kaikenlaiset herätykset ja piipitykset ja älä häiritse-tilat! Mä heräsin ajoissa, sain lapset ylös ajoissa ja kerkesin laittaa niille aamupalaakin! Oltiin koululla ajoissa eikä eksytty kertaakaan! Ihan jees koulunalku meikäläisellä! Unohdin kyllä ostaa ekaluokkalaiselle sisätossut, mutta sen ehtii onneksi vielä. Loppuja, mitä unohdin, en muista! Jotain hyötyäkin tästä ikämuistista ;)

Ja sitten kun lapset oli koulussa ja isimies töissä, mä olin hetken kotona yksin. Hyvin harvinaista herkkua. Olis pitänyt varmaan poksauttaa skumppa ja hyppiä sängyllä ja heitellä voltteja siellä skumpan litkimisen välissä! Mutta arvaa mitä mä tein?

No en sitten yhtään mitään! En kyennyt tarttua pyykkikoriin enkä imuriin, vaikka olis varmaan pitänyt. Olin vaan jotenkin niin huojentunut siitä, kun arki on kaikessa kauneudessaan ja kauheudessaan tässä. Olen melkein valmis.

**

Tänään on mun viimeinen lomapäivä. Isimies on töissä, kaksi on koulussa ja hamsteri nukkuu napa pulleana häkissään. Tänään mä ehkä teen jotain. Keitän ainakin kahvia. Ja ennen mun töihinpaluuta nautitaan vielä viikonlopusta.


Hyvää viikonloppua,
Sari


torstai 10. elokuuta 2017

Turvallista koulumatkaa!

Tänään on se suuri päivä, kun pienet ihmiset aloittavat koulunkäynnin.

Liikenteeseen ilmestyy kaikenikäisiä koululaisia. Ihan pikkuisia ekaluokkalaisia ja isompia lukiolaisia - sekä kaikkea siltä väliltä. Lapset eivät ole niin tottuneita liikkujia tuolla autojen ja liikenteen seassa, kuin me aikuiset ollaan. Joten vastuu lasten turvallisuudesta liikenteessä on luonnollisestikin meillä aikuisilla.

Kuva lainattu Huonon Äidin Facebook-sivulta

En ole voinut opettaa lapsilleni, että suojatie on Suomessa "suojattu". Koska täältä löytyy ihan liian monta kuskia, jotka eivät kunnioita suojatietä. He eivät anna tietä, ei eivät hiljennä ajoissa, he ehkä näpläävät kännykkää ajaessaan ja jo kolmessa sekunnissa, kun katse ei ole tiessä, voi tapahtua kaikenlaista. Hei autoilija: jos ajat, niin aja.

Me ollaan harjoilteltu ekaluokkalaisen kanssa tien ylittämistä varmaan tuhansia kertoja. Oltiinhan me vuosikausia autoton perhe, joten liikenne ja liikennetilanteet on tuttuja. Silti ekaluokkalaiseni ei aina osaa sanoa suoraan, että voiko nyt mennä tien yli, jos ei ole liikennevaloja. Siksi se on sinun tehtäväsi, aikuinen autonkuljettaja, antaa sitä tietä.

Ja muista aina, että jos toinen ajoneuvo on pysähtynyt suojatien eteen, sinä pysähdyt myös.

Vaikka jalankulkija olisi miten oikeassa, törmäyksessä auto voittaa aina, kuten kuvakin sen kertoo.

Lasta voi yrittää opettaa liikenteen käyttäjäksi vaikka kuinka paljon. Lasten aivot eivät kuitenkaan ole alakouluiässä vielä täysin kehittyneet, joten lapsi voi ihan tahattomasti unohtaa katsoa tuleeko autoja, kun hän lähtee ylittämään tietä. Tiedän, kuulostaa absurdilta, mutta näin se vaan on! Siksi meiltä aikuisilta odotetaan liikenteessä aikuismaista ja fiksua käytöstä - muulloinkin kuin tänään. Ja sehän me osataan, eikö vain? Tehdään yhdessä parhaamme, että noilla pienillä koululaisilla olisi turvallinen olo liikenteessä.

Varoitukset koskee myös niitä pendoliinon vauhdilla alamäkiä kiitäviä pyöräilijöitä. Olette mahtava näky mutta pikkuisen pelottava ohipyyhällys! Joten muistakaahan tekin ottaa varovasti, alamäen alla voi nimittäin pikkuinen koululainen poukkoilla tiellä eikä hän välttämättä osaa tai hoksaa väistää sinua.

**

Hyvää ja turvallista kouluvuotta kaikille koululaisille!

Meiltä löytyy nyt eka- ja nelosluokkalaiset tenavat.
Minusta on tullut koululaisten äiti.
Ihan mahtava juttu!

Kuinkahan monta kertaa ajan töistä suoraan päiväkodille
ja huhuilen siellä pihassa omaa lastani, ihan vaan todetakseni, että ainiin... ;)

**

Sari



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...