Kaksplus.fi

perjantai 19. heinäkuuta 2013

Just the way I am

Kaksi synnytystä on muuttanut minua aivan valtavasti.

Tikkusuora tukka ja epäpuhdas iho on läpikäynyt kaksi valtaisaa hormonimyrskyä luoden minut, joka nyt olen.



Ensin odotin tyttöä. Tytön sanotaan vievän äitinsä kauneuden. Pöh, ei pidä paikkaansa! Tytön syntymän jälkeen hiukseni olivat pehmeät, taipuivat itsestään laineille ja iho oli kuulas ja puhdas. Toki sekaiho edelleen, mutta finnit ja epäpuhtaudet - poissa!




Toisen lapseni, pojan, synnyttyä kävin läpi päinvastaisen hormonimyrskyn. Hiukset ovat muuttuneet itsepäisiksi. Aivan sama, miten niitä yrittää kammata ja tököttää, ne kampeavat haluamaansa suuntaan. Iho on muuttunut herkäksi - hormonien vai iän myötä? Rasvoittuva sekaiho pysyy kurissa sinkkitablettien avulla. Iho kasvoilla kaipaa kevyttä voidetta mutta on paremmassa kunnossa kuin ennen raskauksia. Sikäli tämä kaikki on ollut hämmentävää: luulin silloin 28 vuotiaana, 2 lapsen äitinä tuntevani kehoni, ihoni, hiukseni - tietäväni mitä ne tarvitsee voidakseen hyvin ja kuinka ollakaan, yhtäkkiä olin öönä aapisen laidalla.

Pikkuhiljaa alkaa löytyä balanssi. Tunnen itseäni vähän paremmin.





Mutta mikä tässä prosessissa on ollut parasta. Hyväksyn itseni juuri tällaisena, kuin olen. Just the way I am. Kehoni on parempi kuin päiväkirja. Leikkausarpi rinnassa. Raskausarvet vatsalla. This is me, so proud of me

Hei sinä äiti! Miten raskaudet tai synnytykset ovat muuttaneet sinun ihoasi tai hiuksiasi? Onko oma suhtautumisesi kroppaasi muuttunut? Miten?



After giving birth to two kids my skin and my hair has gone through changes. When expecting a girl, my skin was good and my hair was soft and curvy. After I gave birth to my second child, boy, my skin got messed up and my hair became stubborn. But the best thing in this whole process is that now I except myself just the way I am. My body is so much better than a diary. A scar in chest. Stretch marks over my stomach. This is me, so proud of me

18 kommenttia:

  1. Ihana kaunis nainen siellä♥

    Minä olen tullut armollisemmaksi. Mitä sitten muhkuroista, tällainen olen, ja sillä siisti. Kelpaan lähimmilleni, onko muulla väliä?♥

    Mukava postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana itsellesi!

      Minusta tuntuu, että monet naiset tulevat synnytysten jälkeen enemmän sinuiksi itsensä kanssa mutta edelleen ystäväpiirissäni on ihmisiä joita raskausarvet riepoo ja muuttunut vartalo ei ole oikein mitenkään päin hyvä. Aika harva on tuulettanut, että JESS, mahtavaa kun kroppa on käynyt kaiken tämän läpi. Ja hiukset ;)

      Ja toisaalta he, jotka elävät ilman lapsia, kamppailevat itsensä hyväksymisen kanssa mutta tuntuu että ikä tekee tehtävänsä. Jossain vaiheessa on vaan mukavampi rakastaa itseään kuin iänikuisesti valittaa kankkumuhkuroista.

      Toivon vain, että muutkin rohkaistuvat rakastamaan itseään, juuri sellaisena kuin on ♥ Ja ihana kuulla, että sinäkin olet armollinen itsellesi, se on tärkeää ♥

      Poista
  2. Kyllä raskaus ja äitiys teki minusta sen joka olen tänäkin päivänä. Löysin itseni myös naisena ihan uudella tavalla. Mielenkiintoinen aihe :)

    VastaaPoista
  3. Upea ja kaunis nainen siellä! En ole koskaan lasta saanut, toivottavasti vielä joskus. Joten äitinä en osaa vastata, mutta jojo laihtujana osaan: Vasta kun hyväksyin itseni koin olevani kaunis ja se jos mikä oli pirun pitkä tie.

    Olet kaunis! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos Dahlia! Todella vaikea käsittää, miten et voisi kokea olevasi kaunis, olet niin kaunis - sekä ulkoa että sisältä ♥ Mutta tiedän senkin - sisällä täytyy jonkun naksahtaa otolliseen asentoon, ennenkuin voi hyväksyä itsensä ja tuntea itsensä kauniiksi. Voi meitä naisia!

      Poista
  4. Oman kehon tunteminen on muuttunut valtavasti, positiiviseen suuntaan, kahden lapsen synnytyksen jälkeen. Ensimmäisestä minulla on leikkausarpi vatsassa, hurjan hurja määrä raskausarpia ympäri kehon (mm. pohkeessa, wtf??), mutta suurempi ilo tästä kehostani kuin koskaan. Toinen lapsi käytti samoja raskausarpia, onneksi ei tarvinnut enää venyä uusiin (Lukuunottamatta niitä nirhaumia, mitä alatiesynnytys teki). Saanko olla julkea, ja kysyä, mistä leikkausarpi rintaan on tullut? Siis jotenkin yhdistin sen synnytyksiin postauksestasi. Kaikkea hyvää kauniille sinulle!
    -M

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, että sinäkin otat itsesi positiivisemmin <3 Minun arpeni tuli jo aikaa ennen synnytyksiä, rinnasta poistettiin jotain, mutta sen arven hyväksyminen vei pitkän aikaa. Nyt se on osa minua, en kanna murhetta enää vaikka se myös näkyy, joka päivä :)

      Poista
  5. Olen tullut itsekseni. Olen hyvin armollinen ja salliva nykyisin. On ylipainoa hiukan, sixpäkille sai jättää hyvästit viimeisten lasten jälkeen ja muutenkin on sitä sun tätä, elämätä, mutta hyvväksyn itseni. Esim. painon suhteen olen asettanut tavoitteen ettei nouse enempää, joka on ihan hyvä tavoite sekin ja sallii enemmän iloja elämään. Toisaalta olin kahden lapsen jälkeen pahimmillani, kun trimmasin itseäni timmimmäksi ja timmimmäksi, oli se sixpäkki ja rasvaprossat minimissä eikä piisannut silti mikään. Viimeismmät raskauteni antoivat rauhan ja armon itselle olla se mikä olen. Tai ikä. Pääasia että kaikki on nyt kunnossa ♥

    Kaunis olet kuvissa ja tukkakin niin hyvin! :)


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja IHANA kuulla, että sinäkin hyväksyt itsesi juuri sellaisena kuin olet ja olet tainnut löytää totaalisen zenin elämässäsi ♥

      Poista
  6. Tulin raskaaksi 18-vuotiaana (12-vuotta sitten) ja silloin olin niin nuori, että oman kehon muutokset olivat aikamoisia.
    Opin hyväksymään itseni vasta 24-vuotiaana ja nyt olen täysin sinut itseni kanssa. Rakastan itseäni tälläisenaan, ja jos en jollekkin kelpaa, niin se on sitten voi voi. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, voin kuvitella, että 18 vuotiaalle muutokset ovat ISOJA. Ihana kuulla, että rakastat itseäsi juuri tuollaisena kuin olet ja asenne on nimenomaan oikea: jollei kelpaa, niin voi voi. Niin sen pitäisikin mennä!

      Poista
  7. Minulla oli raskausaikana hirveän huonona iho! :D Ihan niin kuin olisin teiniksi muuttunut, kun iho "kukki" finneistä niin kuin pahaisella teinillä. Se meni kuitenkin ohi ennen raskauden loppua =) Hiuksetkin oheni, mutta minulla tuota riittää, niin ei haittaa!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, sun kroppa on siis myös joutunut aikamoiseen mankeliin! Onneksi pahimmat iho-ongelmat meni ohi, huh! Kiitos kun jaoit kokemuksesi :)

      Poista
  8. You're a very pretty lady! You SHOULD love yourself! x x

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...