Kaksplus.fi

perjantai 24. heinäkuuta 2015

Salainen uimapaikkamme ja Rauno

Ei kesää ilman uiskentelua, nimenomaan TUOLLA. Viime kesän hellepäivät olivat vielä vahvassa muistissa, kun loikkasimme laiturilta veteen. Oli kyllä aika viileää, mutta kahlaaminen sujui erinomaisesti, kun villatakki oli visusti päällä ;) Lapset ja mummi rohkenivat myös uimaan. Minä en, koska eihän minulla ole uikkariakaan. Tekosyy ;)

Salainen uimapaikkamme on mökin läheisyydessä. Hiekkarantaa siinä ei ole yhtään, on vain pitkä laituri. Mutta vesi on matalaa pitkän matkaa ja pehmeä, hiekkapohjainen. Ja kukapa siellä rannalla ruikuttaisi, kun voi hyppelehtiä vedessä. Kalojen ja muiden kanssa.

Poikkesimme loiskuttelemassa ihan lomani viimeisinä hetkinä kuluneella viikolla. Veden äärellä kaupunkilaisen sielu rentoutuu. Ja nuo maisemat Voisin kyllä niin hyvin asua meren- tai järvenrannalla. Ainakin teoriassa. (Salainen haaveeni kodista Suomenlinnassa on yhä voimassa, hih!)










Piipahdimme myös läheisellä "lentokentällä" ihailemassa maisemia.
Pilvet näyttivät sadepilviltä ja pian jo satoikin.
"Ei päivää ilman sadetta", tuore suomalainen kesäsananlasku, 2015.



Mökillä tuulessa viipotti iso kovakuoriainen. Seurattiin minne se lenteli ja sitten pieni luonnontutkija otti kuoriaisen tarkempaan tutkiskeluun. "Saako sitä silittää?" ja niin sitä varovasti silitettiin. Koppis oli kauhusta kankeana ja esitti hetken kuollutta. Hetken päästä hän oli jo saanut nimen, Rauno, ja siinä se Rauno oikoi koipiaan. Rauno esiteltiin kaikille mökkiläisille, sitä hoivattiin ja sen muuttoa Helsinkiin alettiin valmistelemaan. Tai no se pieni luontotieteilijä valmisteli ja minä parhaani mukaan perustelin, että se tulisi kamalan surulliseksi suurkaupungissa kaukana perheestä ja ystävistään. Niinpä Rauno sai jäädä metsään elelemään onnellisena karhujen, kettujen ja muiden kavereidensa kanssa. Ihailen tuon pienen tyypin rohkeutta. Itse en haluaisi koskea tuollaisiin otuksiin pitkällä tikullakaan :D Kissat, koirat ja hamsterit on OK, kaikki siitä pienemmät on aikas hui.


Niin ja arvaatteko mikä on erään pikkutyypin lempipuuhaa mökillä? Juu, eli hän istuu mustikkamättäällä ja popsii mustikoita niin että maha halkeaa. Ja niitä mustikoita oli sitten ihan jokapaikassa. Lenkkarin sisällekin oli hivuttautunut yksi palleroinen ja jälki olikin sen näköistä ;) Molemmilla lapsilla oli tietysti vaaleat housut jalassa siellä mustikkamättäillä loikkiessa, mitä opimme tästä... ;)

Onneksi on perjantai, mä olenkin jo ihan poikki ;) Hyvää viikonloppua, ottakaa iisisti, nauttikaa tästä kesäntapaisesta ("Suomen kesä on kylmä mutta vähäluminen", mitäs olette kettuilleet, nyt se kesä kettuilee teille takaisin, hehe) ja lomilta pian palaaville muistutus nauttia elämästä ja hengittämisestä, kyllä se elämä jatkuu vaikka loman viimeisenä päivänä tuntuukin seinä seisovan edessä. Enää elo- ja syyskuu, sitten päästään lokakuussa fiilistelemään Halloweenia. Sitten onkin marraskuu jolloin voi alkaa fiilistelemään joulua ja miettimään joulukoristuksia. Minimaalisessakin joulussa voi olla tunnelmaa ja miettimistä, ei siis todellakaan tarvitse ahdistua! Mutta okei, ei vielä heinäkuussa tämän enempää joulusta, eihän? ;)



4 kommenttia:

  1. Onpa piiiiiitkä laituri. :) Tänä kesänä onkin kylmin vesi vuosiin. Liekköhän uskallan veteen taaskaan.. Mutta maisemat ovat aina komeat rannalla.

    VastaaPoista
  2. Ihania kuvia ❤️ Minulla on vielä talviturkki heittämättä kun olen vilukissa joka ei tänä vuonna taida luopua villasukista ollenkaan :) Mukavaa viikonloppua ❤️

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...