Kaksplus.fi

maanantai 30. maaliskuuta 2015

Pari kuvaa palmusunnuntailta

Palmusunnuntaina mekin käytiin virpomassa. Tai no, minä olin lähinnä avustajan roolissa kantamassa oksia pikkuisten & rohkeiden tyyppien virpoessa ja viedessä ihmisille pääsiäisen iloista sanomaa.



Meillä keskusteltiin sunnuntaina heti aamusta,
saisiko Spiderman-puvussa mennä virpomaan.
Minä en antanut :D
Vappu on kohta, sitten saa olla vaikka Batman.
Onko muilla "pukukoodia" virpomiseen vai olenko minä ainoa,
joka velvottaa pääsiäisenä olemaan jotakin "teemaan sopivaa"? :D



Meidän virpomistapoihin kuuluu, että...
* pajunoksat on koristeltu kauniisti
* pukeudutaan noidaksi, pupuksi tai kissaksi (miksei vaikka tipuksi :D)
* virpomaan mennään palmusunnuntaina vasta klo.11 jälkeen
* ovikelloa soitetaan kerran, ei rimputeta, koska oven takana voi yövuorolainen tai vauva nukkua
* kysytään ensin, että saako virpoa?
* virpomisen jälkeen toivotetaan vielä hyvää pääsiäistä



Tenavien "saaliit" olivat kerrassaan upeat!
Meillä oli puolestaan tänä vuonna jaossa suklaapatukoita ja ruohomunia.
Ne hankittiin viime vuoden menekkiä silmällä pitäen.

Toinen tenava popsi saaliinsa heti.
Toinen ymmärsi laittaa jemmaan ja säästää vähän tuonnemmaksi.
Jotenkin kuvastaa heidän luonteitaan täydellisesti.
Samoista geeneistä mutta aivan eri lajiketta!



Ja kun isovanhemmat ja kummit olivat satojen kilometrien päässä,
kaivoimme Skypen ja virvoimme sitä kautta.
Oliko teilläkin Skype-noitia vauhdissa? :)


Pääsiäistä kohti puksutellaan,
ihanaa kun edessä on pitkä viikonloppu.

Sen verran voisi tulla ilmastonmuutosta,
että sateiset sääennusteet muuttuisivat ihanaksi auringoksi.
Ehtisköhän vai jääkö toiveajatteluksi? ;)




lauantai 28. maaliskuuta 2015

Behind the scenes...

Niinhän siinä sitten kävi, että...


tunnen itseni aivan hirveän aikuiseksi,
koska olen ostanut
ensimmäisen autoni.


Tähän projektiin on mennyt monta viikkoa, monta iltaa, monta päivää.
Olen käynyt koeajamassa, murehtinut raha-asioita, miettinyt omaa ajo-taitoa.
Jahkaillut, epäröinyt, iloinnut, pettynyt, pelännyt ja nauranut.
Ei todellakaan mitään hetken mielijohteesta "shoppailua", melkein toivon, että olisikin ollut...

Ja sitten se täydellinen löytyi.


Auto on hyvän ikäinen, nuorempi kuin minä. Kyllä, se on pinkki ja mätsää kivasti avaimenperääni. Joo, siinä on vähän klompsuja mutta veikkaan, etteivät jää viimeiseksi. Siinä ei ole mitään herkkuja mutta sillä pääsee paikasta A paikkaan B. Eli kysyntä ja tarve kohtaa täydellisesti.

Rakastan joukkoliikennettä. En ole pelännyt metrossa illan pimeinä tunteina, rakastan matkustaa ratikassa. Tunnen bussien reitit ja aikataulut. Ei mitään valitettavaa.

Muuta kuin se työmatka.

Tiedätkö, se mikä pitää taittaa viitenä aamuna viikossa ja viitenä iltapäivänä viikossa. Kahtenakymmenenä päivänä kuukaudessa. Neljäkymmentä matkaa kuukaudessa. Helsingissä ei poikittaisliikenne toimi ollenkaan ja käytännössä olen joutunut taittamaan matkan aina kahdella julkisella välineellä ja jos töihin on yrittänyt ehtiä klo.8, on pitänyt kotoa lähteä klo.6.35. Olin osittaisella hoitovapaallakin ihan siitä syystä, että pääsin töistä aikaisemmin ehtiäkseni viettää edes vähän aikaa lasteni kanssa. Joten se, että hyppään paljon "normaali" myöhemmin autoon ja olen töissä 20min ajon jälkeen, on avannut minulle kokonaan uuden maailman! Huomaan, että on virtaa tehdä vähän muutakin kuin vain toipua työpäivästä ja matkoista.

Tuntuu todella pahalta, kun työttömiltä edellytetään valmiutta 1,5h suuntaansa kestäviin työmatkoihin. Minulla on niistä kokemusta ja sitä en soisi kenellekään. Muuttaminenkaan ei oikein ole vaihtoehto, kun nykyään ei enää paukutella 30v työuria samoissa lafkoissa kuten joskus ennenmuinoin vaan työt saattaa loppua ja uudet urat aueta ihan toisessa suunnassa. Niin ja koululainen - siinä on hyvä syy pistää juuret matkalaukun sijaan syvälle maaperään.

Olen onnellinen, olen kiitollinen, elän tässä hetkessä nyt. Tiedän, että jo huomenna voi kaikki olla toisin. Eikä sitä mietitä nyt.

Siinäpä syytä kevyelle somehiljaisuudelle, ajatukset ovat olleet niin tässä proggiksessa kiinni. Ihmettelenkin bloggaajia, jotka käy töissä, rakentaa taloa, paimentaa neljää lasta ja kirjoittaa joka päivä - onko teillä joku leveämpi aikavyöhyke käytössä vai mitä? ;) Ja joo, onhan se vain organisointikysymys ja minä olen organisoinut itseni vaikeiden päätösten kohdalla sohvalle pohdiskelemaan. Kunnes nyt päätös tuli tehtyä, iso harppaus ja riski otettua. Vanhat, käytetyt autot on kyllä yhtä suurta yllätysmunaa, mutta otetaan opiksi, suihkitaan eteenpäin ja muistetaan ne nopeusrajoitukset ;)

Niin ja hei! Autossa on cd-soitin, pitihän sinne siis ostaa oma autolevy. Cheekkiä tietty ;)



Lisää ajatuksia autoilusta tulossa...


Mukavaa lauantaita



torstai 26. maaliskuuta 2015

Pikkujuhlat!

Tämänkin tarinan voi aloittaa kahdella eri tavalla.

Joko kertomalla, että meille ei tule tänä vuonna rairuohoa. Jolloin tekstistä paistaa heti negatiivisuus.

Tai sitten sen voi aloittaa kertomalla, miten paljon meillä rakastetaan pajunkissoja. Pienin meistä ei tahdo muistaa, oliko ne hiirenkorvia vai pajunkissoja, eikä sen ole niin väliä. Suloisia molemmat. Ja kas näin tarina polkaistiin alkuun positiivisesti :)


Pääsiäinen on ihana. Lupaus keväästä.
Mutta täytyy myöntää, etten aio päästää pääsiäisen kovin paljon kotiin.
Vähän suklaamunia, narsisseja, pajunkissoja.
Sunnuntaina tietysti virvonvarvon.


Mutta tiedättekö minkä ahaa-elämyksen sain eilen?


Koin jonkinlaista harmistusta, että kevääseen ei tule yhtään juhlatunnelmaa,
jos pääsiäistä ei tunnelmoida kuten ennen.
Ja kun se vappukin menee "päivässä" ohi.

En ole keksinyt tätä mutta toisaalta me emme ole koskaan sellaisia viettäneet.

Pikkuvappu!

Rakastamme vappua: simaa, munkkeja, serpentiinejä ja todellista kevätfiilistä.
Vappu vaan menee harmillisen nopeasti ohi.
Tänä vappuna eräs nimeltämainitsematon on nakitettu iltavuoroon.
Huutavan vääryyden kohdatessa oli pakko tarttua toimeen,
ottaa ketutuksesta niskalenkki ja päätin:
me niin pidetään pikkuvappu ennen varsinaista vappua.
Eipähän sitten harmita vappuaatto työtunnelmissa.


Onko teillä kokemuksia pikku-juhlista, siis muista kuin pikkujouluista?
Pikkujuhannus, pikkuhalloween, pikkupääsiäinen?

Vietetäänkö teilläkin pikkuvappua?



maanantai 23. maaliskuuta 2015

Keep calm and lue mun maanantaivinkki!

Well hello Monday!

Viikonloppu meni kyllä niin sutinalla, että maanantai tuntui tulevan aivan liian nopeasti! Mutta ei hätää. Maanantai on oiva päivä pitää juhlat, pukeutua parhaimpiinsa, kattaa arkinen "kalapuikot ja perunamuusi" pöytään vähän paremmin tai ottaa asiat ei-niin-kauhean-vakavasti!

Netissä on tarjolla Keep Calm-o-matic ja sinne pääset TÄSTÄ.
Eikä maksa mitään.




Voit luoda perinteisiä Keep Calmeja...
[ Keep Calm poster ]




Keep Calm ja keksi jotain ihan muuta!
[ Keep Calm poster ]




Tai voit heittäytyä ajattelevaiseksi...
[ Thoughts canvas ]




Tai iskeä karut faktat pöytään.
[ Meme generator ]

WOOP WOOP!

Kivaa maanantaita!




ps. Blogin sangen eriskummallista ajatusvirtaa
voit seurata myös Facebookin kautta:




perjantai 20. maaliskuuta 2015

Ikea Nipprig

VIHREÄ. 

Väri josta en ole oikein koskaan isommin piitannut. Limenvihreästä huivista haaveilin pitkään, se toimisi mustan kanssa kombona mutta sitten se jotenkin jäi.

Muuten en ole vihreästä tykännyt. Kunnes tänä keväänä. Green is (almost) the new black.

Ikeaan saapuu toukokuussa ihana Nipprig-erikoismallisto. Minäkin kävin kurkkimassa pressitiedotetta jo hyvissä ajoin ja hyvältä rakkaudelta näyttää












Kaikki kuvat: Ikea

Toukokuussa...oijoi!




torstai 19. maaliskuuta 2015

Semmost vaan


että kyllä elämä on sitten helppoa (ainakin hetkittäin). Ensimmäinen lapseni osaa nyt lukea ja sai vihdoinkin oman kirjastokortin. Matka lähikirjastoon on vähän pitkä mutta yhdessä taittuu hyvin. Se tunne kun toinen hakee kirjoja ja palauttaa ne paikoilleen. Lukee sujuvasti ja keskittyy. Se toinen taas...no ei puhuta siitä nyt. Nautitaan tästä mitä nyt on! Ihanaa!

Käykö kukaan muu nauttimassa kirjastoista kuin me?

-Sari

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Sydämiä

Hyvää ja kahvintuoksuista huomenta!

Tänään ajattelin tarttua pitkästä aikaa HAASTEESEEN. Ihana Katja Optimismia ja energiaa -blogista linkkasi minut mukaan haasteeseen jo öh, tammikuussa, joten johan tässä on hetki ehditty pohtimaan. Te, jotka olette muistaneet minua haasteella sitä ennen tai sen jälkeen, kuten huomaatte, on vähän viivettä mutta ei oteta liian vakavasti ;)

Haasteena oli, että pitää listata sydämiä viikosta/päivästä. Katjan sydämet luettavissa TÄÄLTÄ. Kiitos Katjalle haasteesta 


Tartuin tähän haasteeseen yksinkertaisesti siitä syystä, että me synkät suomalaiset saataisiin olla enemmän kiitollisia ja kaivella sitä positiivisuutta silloinkin, kun kurjat jutut tulee lähelle. Toivon, että tämä haaste olisi tarttuvaa sorttia... :)

Minä katselen elämää viikon verran taaksepäin ja tässä tulee mun sydämet:


aurinko on paistanut (melkein) joka päivä
terdekausi on epävirallisesti korkattu kahvitellen
kukkapenkissä pönöttää jotakin vihertävää (ehkä pian selviää mitä siellä olikaan??)
en ole kaatanut yhtään kupillista kahvia SOHVALLE enkä MATOLLE
työaamuina ei ole ketuttanut yhtään
vr on liikkunut ajallaan


ihania kohtaamisia ihmisten kanssa, joita ei ole pitkään aikaan nähnyt
onnistuneita kohtaamisia omilla lapsilla ja ystävillään
ihana faijani korjasi mun fillarin, eli pyöräilykauden avajaiset on ihan kohta!
käytiin poimimassa pajunkissoja ennenkuin lähipöpeliköt on ihan kynitty
olen hekotellut [ ääneen ] Mamma rimpuilee -blogia lukiessa (=ihana)
muistanut kaikki päiväkodin ja koulun -erikoisjutut: muuttuneet jumppapäivät, täyttänyt lomakkeet, pestä pefletit ajallaan ym. SE SIIS ON MAHDOLLISTA! Ei aina, mutta joskus. :)


olen tarttunut auton rattiin rohkeasti ja AJANUT (automörkö alkaa kutistua)
kävin ensimmäisen kerran koeajamassa toista autoa (joo, jännitin)
sain hyviä vinkkejä ystäviltä autokaupoille (ehkä, kyllä, työmatkoille, iik, ehkä)
olen päättänyt laittaa loton, lopettaa työt ja olla varma lottovoiton osumisesta kohdalle (on "sellanen" fiivis! Tai sitten ei... :D)
ostin tenavalle skeittilaudan
hyväksyin sen tosiasian että autokäsirahat taitaakin mennä lasten harrastusten rahoittamiseen
iloinnut HSL:n olemassaolosta


meidän tilapäiskommuuniliving viikko 2 on hyvässä vauhdissa ja hyvin sujuu yhteisasuminen
vähän fiinimpi iltapala auttoi selviämään maanantaista
 osallistunut fantastisen nakit ja MUTSI -blogin Kånken arvontaan (käykää osallistumassa)
voittanut yhdessä blogiarvonnassa (mitä ihanaa, kerron myöhemmin :))
ja tietysti suunnitellut pikkuista blogiarvontaa omaan blogiin Ekopaasto-hengessä
iloinnut kaikista Tukholma-suosituksista (ja kirjannut ne ylös ja KIITOS kaikille vinkanneille ja lisää vinkkejä otetaan tietysti lähtöpäivään saakka vastaan :))

Niin ja kiitos kuvissa olevista sydämistä Tainalle 


NYT ON SUN VUORO!
Tartu haasteeseen,
kerro mikä on sykähdyttänyt itse valitsemallasi ajanjaksolla ja
kerro kun on sydämistelty!



maanantai 16. maaliskuuta 2015

Lasten kanssa Tukholmaan, mitä tehdä?

Vihdoin ja viimein olen päättänyt lähteä lasten kanssa keväiseen Tukholmaan risteillen (se perus, 2 yötä laivalla, 1 päivä Stokiksessa) - tosin ei vielä, kun ilmat ovat hyytävän kylmät ja työputki pahasti päällä, mutta hieman keväämmällä, kun ei tarvita toppatakkeja, aurinko tuntuu lämpimältä ja koululaisen urakkakin alkaa hiljalleen helpottaa. Vielä on monta muuttujaa tiedossa, kuten esimerkiksi terveydelliset tilanteet mutta toivottavasti kukaan meistä ei olisi kauhean sairaana ja päästäisiin matkaan. En siis voi tulettaa ennenkuin olemme turvallisesti hytin sisäpuolella ;) Mutta fiilistelyn - sen voi aloittaa heti! :)


Olen käynyt lasten kanssa laivalla vain Tallinnassa, juttua siitä TÄÄLLÄ. Eli tämä on ensimmäinen pidempi reissu merellä. Jännittävää!

Mutta nyt kaipaisinkin vinkkejä matkustamiseen 4- ja 7-vuotiaan kanssa, kun laivassa tulisi viihtyä kahden yön ajan ja siellä Tukholmassa "arkkitehtuuriset ihanuudet" eivät kiinnosta kuin erästä kolmekymppistä, joten mitä siellä kannattaisi tehdä?

Sivuaallokko: siis helpostihan sitä luulisi, että koko järjettömän suuri laiva olisi nähtävyys lapsille sinänsä mutta ehei. Meillä ainakin asuu yksi sellainen, jonka mielestä Google on aivan turha, koska hän tietää joka tapauksessa 1) paremmin ja 2) enemmän. Sen lisäksi meillä asuu yksi, jota pelottaa taas kun ei saa Moccamastekahvia kahtena aamuna vaan automaattikaffilla mennään ;) Ja sitten meillä on yksi aikalailla kaikkivoipainen tapaus, joka voi pysäyttää rekat ja kallionlohkareet pelkän ajatuksen voimalla, ihan vaan siksi koska hän voi! En tiedä missä kohtaa ikäkehitystä nämä supervoimat tulivat ja missä kohtaa se oma haavoittuvaisuus alkaa tulla todeksi? Joten veikkaan, että laiva on "niin nähty" parissa tunnissa ja siksi kyselen vinkkejä, että mitäs jos ja kun. Toki reissun tarkoitus on kasvattaa myös itsehillintää: aina ei voi olla riehakasta puuhaa, välillä täytyy hiljentyä paikoilleen...
mutsi-ihminen: IHANAA! Kerrankin saa vain istuskella!
lapsi-ihminen: TYLSÄÄ! MÄ EN JAKSA OLLA PAIKOILLAAAAAAARGH!
Jotekin sitä lapsena on enemmän virtaa kuin kolmenkympin paremmalla puolella, hihi ;)



Matkan tarkoitus:
- pikaloma
- irtiotto arjesta
- antaa lapsille kivoja kokemuksia
- koko reissu lasten ehdoilla
- päästä tanssimaan (Muumidiskoon)
- saada viettää aikaa hyvässä seurassa
(lue: ei siis mitään pakollista ohjelmaa, ei ole pakko ehtiä minnekään, ei stressiä - note to self! ;))

Lasten kanssa laivalla
- miten teillä on hoidettu nukkumisjärjestelyt?
- onko uni tullut vaikka matkustaminen vähän jännittäisikin?
- kannattaako varata hyttiin jotain erityistä, mitä?
- vaikka reissuun on vielä pitkä aika ja varasimme sen jo viikkoja sitten, emme saaneet paluumatkalle paikkaa Buffetiin klo.17 kattaukseen vaan vasta klo.20. Onko kokemuksia kahden nälkäisen leijonanpoikasen kanssa buffassa ruokailemisesta tuohon aikaan vai onko ihan kuukahtanut idea?
UPDATE 17.3.15: Meille vinkattiin peruutuspaikoista ja samantien chattasin taas Siljalle ja saimme siirrettyä itsemme aikaisempaan ruokailuun! Mahtavaa!
- missä muualla kannattaa ruokailla lasten kanssa kuin Buffassa?
- mitä muuta kannattaa ottaa huomioon?

No entäs Tukholma?
Maissa on aikaa muutama tunti, keskittymiskyky on hamsterin tasolla (minulla) ja sää voi olla periaatteesa mitä vaan pakkasesta plussaan ja auringosta raekuuroihin.
- missä kannattaisi käydä?
- shoppailua lasten ehdoilla? Missä?
- missä kannattaisi käydä lounaalla? (Ei kilometrien jonoja tai tuntikausia kestävää ruuan odottelua, wc ja wifi olis kiva ;))

En ole aivan uusavuton, onhan olemassa Google (ja se lapsi joka tietää KAIKEN), olen googlaillut, lukenut ihania risteilyblogipostauksia, nostattanut risteilykuumetta ja alentanut sitä muistelemalla kuinka matkan ajankohtaan me yleensä ollaan järkyttävässä flunssassa, ehkä tänä vuonna toisin? Mutta jos joku hyvä vinkki olisi mennyt ohi?

Matkaan käymme tällä kertaa Silja Linen sinivalkoisella laivalla ja Siljalle jo nyt ihan erityiskiitokset - pariin kertaan on jouduttu veivaamaan risteilyämme ja asiakaspalvelusta on saatu ihan parasta palvelua! Siljan sivuilla on chat, minkä kautta yhdeyden ottaminen on ollut helppoa ja nopeaa. Vahvistukset muutoksista on saatu sähköpostilla, eli mitään ei ole jäänyt arvailun varaan. Täytyy sanoa, että arvostan!

Paljasta parhaat vinkkisi tai risteilymuistosi lasten kanssa joko kommenttiboksissa tai tuttuun tapaan sähköpostilla: theLforLOVE@gmail.com. Kiitos jo etukäteen!

AINIIN. Jos pitkänmatkalaisia on mukana, minne auto, ellei laivaan ota mukaan?


HYVÄÄ UUTTA VIIKKOA!
Ainakin Helsingissä se alkaa auringolla, ihan parasta!





ps. nyt tätä läpilukiessa alkoi naurattaa toi otsikko, "oh no, olen menossa Tukholmaan lasten kanssa, KÄÄK, MITÄ MÄ TEEN, MITÄ MÄ TEEN???" :D No varmaan ensinnäkin keität kahvit, hengität ja lopetat sen panikoinnin - hyvin se menee. Niinku ennenkin ;)

lauantai 14. maaliskuuta 2015

Melkein täydellinen ruokapostaus

Tämä ei ole ruokablogi mutta rakastan kasvisruokaa, joten kyllähän sitä ruokaa täällä vähän sivutaan. Ja syöhän tuo muukin perhe, yleensä ;)

TAPAHTUI KOKEILEVASSA KEITTIÖSSÄMME NOIN VIIKKO SITTEN.

Pitkästä aikaa kaivelin kameran kaapista ja ajatuksena oli tehdä "helppo ruoka"-postaus. Melkein meni nappiin...


Soijakikkarekuva, CHECK!



Kaalisilppukuva, CHECK!



Soija-kaali-tomaattipyreekuva, CHECK!



Koko ruoka muurattu juustoraasteella-kuva, CHECK!


Ruoka uuniin, check, äkkiä lapsen treenikamoja kaivamaan, vähän paljon ajamisjännittämistä, lasten kanssa touhuilua (lue: erotuomarointia jo ENNEN jalkapallotreenejä), vähän pöydän kattamista, kellon vilkuilua, todettua että aikataulut petti niiku justiinsa, äkkiä pata uunista kun kello pirahtaa merkiksi kypsästä pöperöstä, nälkäiset jellonat ruokapöytään, ruokaa napaan, lautaset tiskiin, lennossa treenikamat päälle ja autolla kaasu pohjassa maltillisesti treeneihin.

Joskus illalla tuli mieleen, että ainiin...SE ruokakuva jäi ottamatta. Pataruuan jämät oli mössönä muovilodjussa eikä kattauksesta tietoakaan. Onhan se...kaikki työvaiheet kuvattu mutta lopputulos puuttuu. Käyköhän jollekin suunnitteluinsinööreille koskaan näin? Tai muille bloggaajille? Siis että se tärkein kuva unohtuu? Vai onko minun pääni ainoa pehmennyt yksilö tällä saralla?

Meillä on ruokalistassa monen viikon kierto, katsotaan jos saan ujutettua ton ruuan johonkin väliin niin nappaan kuvan pelkästä valmiista otoksesta. Mutta sanoisin, että kannattaa kyllä itse kokeilla tuota pataa, jos yhtään kaalinen kasvisruoka kiinnostaa. Meillä tykättiin!




ps. newsflash, en todellakaan ole insinööri ;)




perjantai 13. maaliskuuta 2015

Feel good Fri-yay!



Ihana perjantai, onnellinen olo.

Takana mukava viikko (ja yhteisöasumista :)), aurinko paistaa, mukavia kohtaamisia, hyvää kahvia, illalla tiedossa herkullista ruokaa, illalla myös Yoogaiaa, kainalossa köllöttelyä, viikonloppuna tiedossa mukavia touhuja ja koko tähän feel good-meininkiin liittyy olennaisesti hyvä musiikki:

 


Hyvää viikonloppua!

Levätkää, puuhailkaa mukavia, nauttikaa tulevasta keväästä, pitäkää huolta itsestänne ja antakaa sisäisen auringon paistaa 




torstai 12. maaliskuuta 2015

Kevyttä kahvikuppiasiaa

Oletteko huomanneet saman ilmiön: kun päivät pitenee, vuorokauteen tulee ikäänkuin lisätunteja ja silti on vähemmän aikaa bloggailla, koska kaikki liikenevä aika kuluu energiaa purkaessa ja puuhaillessa vähän sitä sun tätä - ja tietysti ulkoillessa? Sääennusteet tulevalle viikolle näyttää aivan mahtavilta, aurinkoa, aurinkoa ja AURINKOA! Tätä on kuulkaa odotettu NIIN paljon! Pyöräilykausi meillä on yhä avaamatta, mutta ekaluokkalainen avasi jo potkulautakauden. Kevät ♥

Etenkin Facebook tuntuu täyttyvän nykyään kaikenmaailman testeistä. Mikä koirarotu olet, mikä väri olet, mikä mauste olet. Mitä autosi kertoo sinusta, mitä hiusvärisi kertoo sinusta mutta nyt paluu tosielämään:

mitä kuppisi kertoo sinusta?


Meillä on nyt elelty hieman yhteisöllisemmin, kun siskoni on meillä "evakossa" ja maanantaina naureskeltiin meidän omille kahvikupeille. Niin ovat näköiset että!

Siskon muki on tuo oranssi, ei todellakaan mikään harmaavarpunen värinsä eikä kokonsa puolesta. 
Kun taas minun on pienempi, laakea ja hillitty mustavalkoinen.

Aikamoinen pari, eikö? :D Sen syvällisempää analyysiä en nyt kyllä ala meistä tässä ehkä sittenkään tekemään, pikemminkin saatte kotitehtävän: keitä kahvia (tai teetä, tai ota mehua, juo jotain!!!), valitse lempparimukisi, kaada juoma mukiin, istu mukavasti ja nauti ajasta jonka suot ihan vaan itsellesi. Miksi se on lempikuppisi, mitä se kertoo sinusta? Saa kertoa kommenttiboksissa, postata omaan blogiin tai tehdä tämän tehtävän ihan vaan pään sisäisesti. 

Tyhjäpäisen kahvikuppihömppäilyn lisäksi täällä on tällä viikolla paiskittu pitkiä päiviä töissä, unohdeltu asioita, haaveiltu kesäpihasta, mietitty kesäloman ajankohtaa, suunniteltu risteilyä, pohdittu blogiarvontaa ja mietitty mikä on aidosti tärkeää. Mitä mä voin sanoa... "perus" ;)


Kivaa torstaita!






pssst. kävin vähän refreshaamassa blogin Facebook-lookia, käy kurkkaamassa!


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...