Kaksplus.fi

maanantai 22. elokuuta 2016

Siili kylässä

Hei.

Viikonlopun suunnitelma oli:
ota rennosti

Toteutuminen:
lauantaina vaate- ja mobiilikriisin sanelemana kiidimme pitkin lääniä,
ehtien nauttia upeasta auringosta aivan liian vähän.

Lapsilla puhkesi tämä alkukesäilmiö.
kun helteet pistää pään pyörälle
ja kiukuttaa...

Minä lähdin pellolle kuvaamaan kukkia...
ihan vaan huomatakseni, että kamera ehdottelee
vastaladatun akun vaihtamista.

No...

Sunnuntain päätin pyhittää:
ruuan jälkeen siivoan sotkut,
levittäydyn viltteineni ja tyynyineni
ja (vanhoine) sisustuslehtineni joko
terassille
tai
nurmikolle.

Annan lasten kirmata auringossa,
siemailen kahvia
ja
otan rennosti.

Vaan kuinka ollakaan:


Lapset huomasivat, että pihaan oli itsensä pysäköinyt
siili.

Siili oli juuri siinä,
missä minun piti olla ottamassa rennosti.
(Meidän piha on postimerkin kokoinen. Se selittää ahtauden.)



Hän kiroili ja yski,
kun rapisutin heiniä tarkistaakseni,
onko hän vielä tässä hiippakunnassa.
Kiroileva siili.

Hän hengitti ohuesti,
johtuen kuumuudesta.
Minua hirvitti
mitä tälle kuuluu tehdä?



Delegoin lapset pois meidän pihalta,
että siili saa levätä.

Kaivelimme matalareunaisen lautasen,
jonne laitoimme hänelle tarjolle raikasta vettä.
(Luin, että siilille ei saa antaa maitoa)

Järjestelimme pihakalusteet niin, että niistä muodostui varjo
siihen siilin päiväunipaikalle.



Aikansa levättyään
ja eläinpelastusyksikön numeron kaivettuani
just in case
siili alkoi virkoamaan.
Käänsi kylkeä, haukotteli.
Hengitys näytti normaalilta.
Hän venytteli
ja jatkoi uniaan.

Me lähdettiin Pokemon-kävelylle
kera omien ja laina lasten.
Ja kun alkoi sataa, me juostiin kotiin.


Ja sillä aikaa
siili oli lähtenyt kohti omaa kotia.
Huh!

On se hyvä, että toinen meistä vietti
rennon lötköttelysunnuntain meidän pihalla ;)

Mutta onhan tää ihan tuttua #MUTSILAIFFIN kautta.
Yritäppä lähteä viettämään vapaa-iltaa:
no ei käy, lapsi kuumeessa.

Ostappa suklaapatukka, jonka aiot syödä illalla salaa:
lapset haistaa suklaan heti ulko-ovesta kotiin tultuaan ja
vaatii saada nähdä mistä haju tulee.

Yritäppä mennä pötköttämään minne vaan edes hetkeksi:
juuri sillä hetkellä joku kopsauttaa varpaan lipastoon tai...
joku siili on vienyt sun paikan ;)

Tuttua? :)


Sari


8 kommenttia:

  1. Onneks siili virkos, vaikka sulla jäi ottamatta rennosti. No, toisen kerran sitten.
    Hyvää alkavaa uutta viikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No onneksi! HUH, kyllä siinä sai olla sydän syrjällään, onko pikkutyypillä (varmasti) kaikki hyvin!

      Hyvää viikkoa ♥

      Poista
  2. Jos jotain "ikävää" niin myös jotain hyvää: siili sai huilia varjossa ja lapset pääsi metsästämään Pokemoneja 😊

    Ihanaa uutta viikkoa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, aina kaikessa on hyvät ja huonot puolensa :) Ja yöthän ne on nukkumista varten ;)

      Kiitos samoin ♥

      Poista
  3. Hauskasti sommiteltu teksti :)
    Onneksi et istunut siilin päälle (auts) :)
    Luonto on ihanaa kun siitä saa nauttia noin läheltä.
    Meidän pihassa (omakotitalo) on viihtynyt kyyhkysperhe jo aika monta päivää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kyyhkyset on kyllä ihania! Ja hih, onneksi en istunut siilin päälle!

      Ihanaa viikkoa sinulle ♥

      Poista
  4. Hih niin tuttua ja jos ei lapset, niin eläimet ja hei teillä siili. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanos muuta! Hih! No, emonvaisto on niin luja että täällä pidetään huolta kaikista karvoihin katsomatta. Pääasia, että pikkukaveri on kunnossa ♥

      Poista

Tuuleta ajatuksiasi kommenttilootassa. Muista myös kertoa mistä sinun blogisi löytyy niin tulen vastavierailulle. Tai jos sinulla on joku muu somekanava, tunnusta sekin samalla, jos haluat. Kiitos kommentistasi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...