Kaksplus.fi

keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Rokotusajatuksia

Aina silloin tällöin otsikoihin nousee perheiden rokotevastaisuus. Etenkin silloin, kun jotain harmillista on tapahtunut. Helppohan sitä on kentän laidalta huudella, että tyhmät vanhemmat, kun ette lastanne rokottaneet, niin sitä saa mitä tilaa. Minusta sellainen huutelu on kamalan julmaa. Minussakin elää pieni pohdiskelija, kun näitä rokotusasioita mietitään.

Päätin tehdä tämän postauksen, kun luin eräästä iltapäivälehdestä pojasta, joka oli sairastunut narkolepsiaan vuoden 2009 sikainfluenssahässäkän aikaan. Silloin sikainfluenssapandemia kosketti minua syvästi. Samaan aikaan, kun pandemia alkoi, minun esikoiseni oli päiväkodissa ja minä kuljin työmatkat kahdella eri junalla. Olimme siis hyvinkin alttiita kaikille maailman pöpöille. Samaan aikaan tein positiivisen raskaustestin - kuopukseni köllötteli kohtuni suojassa.

[ kuva vuodelta 2009 ]

Minä olin ollut osa legendaarista vauvapalsta-yhteisöä jo muutaman vuoden ajan ja jo esikoistani odottaessa meille muodostui ihana mammaporukka, jonka kanssa yhdessä seurasimme masuasukkiemme kehitystä raskausajasta alkaen ja siitä eteenpäin. Niinpä nytkin (syksyllä 2009) meistä kasaantui iso porukka odottamaan pientä ihmettä syntyväksi vuonna 2010. Ensimmäiset neuvolat koittivat ja terveydenhoitajani tarjoili minulle ajatusta ottaa sikainfluenssarokotus omani ja sikiön suojaksi. Äidinvaistoni piipitti, että se ei ole hyvä ajatus. (Raskausaikana minulla vaistot voimistuvat muutenkin, ei nyt ihan preggozillaksi mutta ei siinä kauaksi jääty!) Useat meidän odottajien ryhmässä kävivät ottamassa sikainfluenssarokotteen, mitä väitettiin turvalliseksi sekä äidille että sikiölle. Jossain pulistiin siitä, että joissain maissa sitä (Pandemrix?) ei suositeltu raskaanaoleville, mutta Suomessa sitä pidettiin vain turhanpäiväisenä hölynpölynä. Aikaa kului ja iloitsimme yhdessä alkuvaiheessa olevista raskauksistamme, kunnes odottajia alkoi tippuilla yksitellen pois, koska raskaudet menivät kesken. Kyse ei ollut 'suuresta osasta' enkä osaa sanoa tarkkaa lukumäärää, kuinka moni heistä oli rokotteen ottanut, mutta määrä oli silmiinpistävä verrattuna siihen aikaisempaan mammaryhmäämme. Ei siinä ryhmässä enää niillä viikoilla porukkaa putoillut pois. Minusta vaan alkoi tuntua siltä, että tässä rokotteella ja keskenmenoilla on oltava joku yhteys, vaikka tilanteeseen luonnollisesti vaikutti varmasti monta muutakin asiaa.

Neuvolasta alettiin aina vaan innokkaammin painostamaan, että se rokotus tulisi ottaa NYT. Ja minä ilmoitin napakasti terveydenhoitajalleni, että ei kiitos, en ota sitä rokotetta. Terveydenhoitajani hermostui oikein silminnähden ja saarnasi, kuinka olen sen neuvolan ainoa äiti, joka jättää sen rokotteen ottamatta! Voin kertoa, että sisäisesti olin aivan kauhuissani! Olin kyllä rokotusmyönteinen, mutta nyt minun vastuulla oli kahden ihmisen henki. Vastuullani oli etenkin sen vatsassa hentoisesti potkiskelevan ihmistaimen elämä! Mutta luotin vaistooni. En ota rokotetta, kiitos. En vaikka kuljin työmatkat junalla ja olin altis kaikelle. Viimeisen kerran kävimme terveydenhoitajan kanssa asiasta keskustelun, kun hän hermostui oikein kunnolla, lähti takinliepeet lepattaen huoneestaan, paiskasi työpöydälleen mapillisen A4:sia koskien sikainfluenssaa ja käski alkaa lukemaan! Varovasti avasin kansiota, luin ensimmäisiä papereita, joissa luki kuinka monta kymmentä odottavaa äitiä ympäri maailman oli menehtynyt sikainfluenssaan. Se tuntui ihan hirveältä. Silti olin varma, että en ottaisi sitä rokotetta, vaisto sanoo niin. Minusta sitä rokotetta ei oltu tutkittu tarpeeksi, koko pandemia tuli niin nopeasti ja päätökset piti tehdä liian nopeasti. Eikä ne luvutkaan vakuuttaneet; jos sata odottajaa oli menehtynyt, se oli ehdottomasti sata liikaa, mutta jos sen suhteuttaa miljooniin odottajiin, se tuntui prosentuaalisesti hyvin pieneltä määrältä. Oli hyvin vaikeaa ajatellä järkevästi. Raskaushormonit hyrräsivät, edessä pauhasi terveydenhoitaja, sisäisesti olin kauhuissani eikä ollut ketään, joka olisi voinut sanoa vedenpitävästi, että tee näin tai tee noin. Oli vaan pakko luottaa itseeni.

Sitten tuli esikoiseni neuvola ja tämä rokotus nousi puheenaiheeksi. Minut ympäripuhuttiin ottamaan edes lapselleni se rokote, koska hän on päiväkodissa ja altistuu siellä kaikenlaisille pöpöille. Toki sen myönnän; silloin elettiin aikaa, kun kaikki mahdolliset päiväkotitaudit tarttuivat ennätysnopeasti minun lapselleni. Niinpä hän meni rokotukseen. Koska sen luvattiin olevan turvallista.


Kun kuopukseni syntyi, on sydämessäni vihlassut monta kertaa. Mitä jos olisin ottanut sen rokotteen, raskauteni olisi keskeytynyt ja tämä ihana pieni ihminen ei olisikaan syntynyt? Voin kertoa, että vielä tänä päivänäkin koko aihe ahdistaa ihan kamalasti. Kuinka uskalsin olla sen hiillostuksen alaisena rohkeasti rokotusta vastaan? Ja onneksi olin! Olen niin onnellinen pienestä pojastani!

Sydäntäni vihloo sekin, että taivuin rokottamaan esikoiseni. En osaa asetella sanojani oikein, en halua pahoittaa kenenkään mieltä, mutta olen tietenkin onnekas, että hänelle ei tullut mitään oireita rokotuksesta. En tiedä suojasiko hänen rokotus meidän perhettä - olihan perheen isäkin silloisessa työpaikassaan suoraan asiakaskontaktissa, joten tauti olisi voinut tulla hänen kauttaankin. Ihan itkettää koko ajatus kauhuskenaarioineen. Olen niin kiitollinen siitä, miten helpolla meidän perhe pääsi sikainfluenssapandemian aikana. Koskaan ei voi tietää mitä seuraavaksi tapahtuu, joten siksi on tärkeää osata nauttia jokaisesta hetkestä.


Olen todella ihmeissäni, miten tehokkaasti tämä, saanko käyttää ilmaisua,"aivopesukoneisto" toimii. Yhtäkkiä lanseerattiin upouusi rokote hyvin sekavalla tiedottamisella, jonka piti olla turvallinen ja joka sitä tietysti suurelle osalle olikin, mutta yksikin narkolepsiatapaus on liikaa ja kun Suomessa niitä oli aika monta! Joten kaiken sen yhtäkkisen rokotusoperaation nähneenä ja etenkin niitä jälkiseurauksia tarkkailleena en yhtään ihmettele, että jotkut nykyvanhemmista ovat rokotevastaisia! Kuinka voit enää luottaa viranomaisiin, jotka vakuuttivat että kaikki menee hyvin mutta kun monessa perheessä ei mennytkään? Kuinka uskaltaa luottaa uusiin, turvallisiksi luvattuihin rokotteisiin?

Minä luotan kuitenkin neuvolan rokotusohjelmiin kuin kallioon. Olen ottanut kaikki tarjottavat rokotukset omille lapsilleni, koska ne rokotteet ovat olleet olemassa vuosikausia, niitä on tutkittu ja haittavaikutukset on saatu rajattua aika minimiin. Kuinka paljon pahoja tauteja ollaankaan saatu Suomessa kuriin hyvällä rokoteohjelmalla, joten siitä linjasta on syytä pitää kiinni. Ja olen tietysti tässäkin asiassa kuunnellut äidinvaistoani, mikä on näyttänyt vihreää valoa.

Toki nyt on esimerkiksi tämä uusi vesirokkorokote, mikä ei meillä ole enää ajankohtainen koska molemmat lapset ovat sen sairastaneet jo. Mutta jolleivat olisi, niin olisinko halunnut sen rokotteen? Täytyy tunnustaa, etten ole kovin perillä siitä, mitä sillä halutaan: estää vesirokon tarttuminen vai hävittää se Suomesta kokonaan? Saako yhdellä piikillä ikuisen suojan vai onko se uusittava? Ja onko sitä tosiaan testattu huolellisesti? Onko se vain inhottavaa vai myös vaarallista, jos perusterve lapsi sairastaa vesirokon? Jollain tasolla muita sairauksia omaaville lapsille vesirokko voi varmasti olla suorastaan vaarallinen - jolloin suojaa antaa myös se, että muutkin lapset ovat rokotettu.


Lopuksi sanottakoon, että kuunnelkaa vaistoanne. Jokainen perhe tekee parhaaksi katsomansa ratkaisut, mutta toivoisin tietenkin, että etenkin riskialueilla matkustettaessa tulisi rokotukset hoitaa kuntoon. Nämä vuosikausia rokoteohjelmissa olevat rokotteet ovat turvallisia, joten harkitkaa edes, ennenkuin altistatte lapsenne taudille. Ketään ei voi pakottaa, mutta onhan se tietysti inhaa, jos jo Suomesta häädetyt taudit tulisivat takaisin ja aiheuttaen pahaa, kenelle tahansa.

Ja vaikka tekisimme joskus vääriä valintoja, emmehän hylkäisi yhtään äitiä, isää, perhettä. Vaikka emme aina vetäisi köyttä samaan suuntaan, tavoite on kaikilla sama: haluamme vain parasta lapsillemme

**

Oletko sinä rokotevastainen vai rokotemyönteinen?
Miksi?

**

Toivon voimia jokaiselle perheelle,
jota tämä vaikea aihe koskettaa.

Minä en ole tehnyt toisia parempia valintoja.
Me kaikki ollaan tehty parhaat valinnat
olemassa olevan tiedon valossa,
tahtoen vain parasta omalle lapsellemme.

Sari 


18 kommenttia:

  1. Kieltämättä tuon sikainfluenssa-narkolepsia -episodin jälkeen olen suhtautunut rokotusohjelman ulkopuolisiin rokotteisiin hieman skeptisesti. Juurikin siksi, että monista rokotteista ja niiden (haitta)vaikutuksista ei ole vielä vuosikymmenien ajalta tutkittua ja kerättyä tietoa..

    Vesirokkoa meillä ei ole vielä lasten kohdalla sairastettu, eikä sitä vastaan myöskään rokotteita otettu. Kuopuksen sydänvika tuo omat kuvionsa näiden rokotteiden haitta/hyöty -suhteiden miettimiseen..

    Mutta, tähän mennessä meillä lapset ovat saaneet neuvolassa kaikki rokotusohjelman mukaiset rokotteet, juurikin samoista syistä joita itse kävit kirjoituksessasi läpi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Kiva kuulla, että ollaan samoilla linjoilla tässä asiassa :)

      Poista
  2. Niin ajankohtainen aihe meillä! Olen hyvin rokotekriittinen ( en täysin rokotevastainen). Meillä on nyt pian puolivuotias, jota ei ole vielä rokotettu. Uusimpia rokotteita en halua antaa ollenkaan (rota ja pneumokokki), viitosrokotteen vasta myöhemmin. Minua hirvittää ajatella, mitä aineita lapseeni laitetaan rokotteessa ja mitä haittavaikutuksia saattaa tulla. Esim. rokotteiden ja autoimmuunisairauksien yhteydestä pitäisi tehdä mielestäni tutkimuksia.
    Lisäksi lähipiirissäni on valittu olla rokottamatta lapsia ja tämä vaikuttaa omaankin ajatteluun rokotteista... Tuntuu, että aiheesta ei uskalla edes puhua kun kukaan ei tunnu kyseenalaistavan pienten vauvojen rokottamista. Mutta kiitos kun kirjoitit oman näkemyksesi aiheeseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi, todella hyviä pointteja. Erinomainen termi tämä rokotekriittisyys! Toivottavasti kissa nostetaan pöydälle - pelottava skenaario, että jos asioista ei uskalleta puhua, se tekisi haittaa puolin tai toisin: joko niin että perheet kieltäytyvät rokotuksista tai kuten kirjoitikin; hirvittää ajatella mitä rokotteet sisältää ja ne vaan tuupataan lapseen eikä haittavaikutuksia tiedetä, mikä ei sekään ole hyvä.

      Mutta tosiaan; kuka olisi se rohkea isompi taho joka uskaltaisi puuttua tähän? Neuvolantädeilla tuntuu olevan kädet ja suut sidottu - mitä ylhäältä käsketään sanoa, se on sanottava vaikka itse ajattelisi ihan toisin. Tsemppiä siis myös neuvolan väelle, ei ole helppo positio mutta toivotaan että keskustelu viriää - meillä neuvola-ajat ovat jo takanapäin joten toivottavasti tuoreet vanhemmat jaksavat pitää keskustelua yllä!

      Poista
  3. Hyviä ajatuksia! Tuo sikainfluenssa ja narkolepisa juttu ovat kyllä inhottavia asioita ja niinkuin sanoit, olen itsekin kiitollinen, että rokotteesta ei sivuoireita itsellenikään tullut, kun sen päätin ottaa hoitoalan opiskelijana. Ja sehän on ihan totta, että sikainfluenssarokotetta ja rokoteohjelman rokotuksia ei tule rinnastaa.. Tosiaan sikainflunessarokotetta ei ollut tarpeeksi tutkittu siihen nähden, että se vaikuttikin joillakin negatiivisesti ja aiheutti narkolepsian, johon oli ilm syynä tietty ihmisen geeni joka altisti narkolepisalle, siksi jotkut sairastuivat jotkut eivät. Rokoteohjelman rokotukset ovat kyllä niin perinpohjaisesti puolestaan tutkittu. Itsekin olen tuota vesirokkorokotetta kuopuksen kohdalla miettinyt, toisaalta itselläni ja esikoisella rokko oli hyvinkin lievä ja helppo..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Olet sinäkin vaikean ratkaisun edessä ollut; olen vihainen tälle 'koneistolle' koska kaikki th-alan ihmiset pistettiin eturintamaan ottamaan rokote jota ei tunneta tarpeeksi hyvin. Ja kuinka negatiivisesti se kohu ja haitat vaikuttivat monen ajatteluun lisäten rokotevastaisuutta? Hurja ja hyvin ikävä juttu. Ja hyvin vielä alleviivattu, että "sikainfluenssarokotetta ja rokoteohjelman rokotuksia ei tule rinnastaa". Se on aivan totta!

      Poista
  4. Ainahan se on hyvä kyseenalaistaa asioita, eikä kaikkia heti purematta niele. Mutta niin kuin Merikin tuossa yllä sanoi, niin narkolepsiaan tosiaan ilmeisesti sairastui ne, joilla oli tietty geeni, joka altisti sairaudelle. Olisivatko nämä yksilöt sairastuneet narkolepsiaan muutenkin? Mene ja tiedä. Ikävää toki, että nyt kävi näin. Mutta täytyy myös muistaa, että kaikki rokotteet saattavat aiheuttaa jotakin, tietylle osalle väestölle. Olisiko sitten parempi olla ottamatta rokotteita? Mielestäni ei. Niiden avulla ollaan kuitenkin saatu pysähtyy erittäin haitallisia ja kohtalokkaita sairauksia. Julmalle toki kuulostaa, että rokotteen aiheuttama paha on pienempi kuin itse taudin... Mutta itse olen rokotemyönteinen. Meillä todennäköisesti otetaan aina kaikki rokotteet. Myös kausi-influenssa, rota-virus, hpv sekä vesirokkorokotteet. Olemme varmaan onnekkaita, kun meille ei ole tullut rokotteista muuta kuin pistosalueen hetkellinen kipu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi, hyviä pohdintoja. Omat kokemukset tietenkin vaikuttaa painavalla tavalla myönteisyyteen ja kielteisyyteen, olen iloinen että teillä on selvitty pistosalueen hetkellisellä kivulla. Minun toinen lapseni on niittänyt kaikki yleisimmät haittavaikutukset mitä rokotuksilla oli: tuli pattia käteen ja kovaa kuumetta, mitä ikinä nyt olikin listattu mutta niistä selvittiin silti 'helpolla'.

      Ja se on mielenkiintoinen pohdinta, jos rokotteesta tulee jokin haittavaikutus tai pysyvä haitta -- olisiko mahdollista että se tulisi jossain vaiheessa joka tapauksessa? Voisiko näitä jotenkin seuloa? Toivottavasti!

      Minulla on vasta hyvin alkeellisesti mietintämyssyssä muhimassa ajatus esimerkiksi HPV-rokotuksesta...mitähän tuostakin tulisi ajatella, se on kohta ajankohtainen sekin! (Hyvä siis kun muistutit!)

      Poista
    2. Niin tokihan omat ajatukseni voisi olla täysin erit, jos olisi jotain sattunut. Tai sitten ei. En tiedä. Kunpa olisi joku kristallipallo, mistä voisi kurkistaa. 😊

      Poista
    3. No aivan! Mutta olen tosi tosi iloinen, että teillä on kaikki mennyt hyvin! Positiivisten kokemusten puolestapuhujia ei koskaan voi olla liikaa! :) Hyvää viikonloppua!

      Poista
  5. Kun kuopukseni oli kaksivuotias hän taisteli hengestään teholla rajun keuhkokuumeen takia jonka aiheutti pneumokokki.Tauti oli todella raju.Monista antibiooteista huolimatta tilanne vaan huononi.Keuhkopussiin kehittyi nestettä ja jouduttiin laittamaan pleuradreenikin. Lapsi selvisi viikkojen hoidon jälkeen,kiitos suomalaisen korkeatasoisen sairaalahoidon,mutta toisinkin olisi voinut käydä. Silloin ei Pneumokokkirokote ollut vielä rokotusohjelmassa.Eipä tullut seuraavan lapsen kohdalla mieleenkään olla ottamatta rokotetta kun sitä jo tarjottiin!
    Kaikissa hoidoissa on omat riskinsä,niin on rokotteissakin.Usein pieniä sivuvaikutuksia,harvoin vaikeampia ja yllättäviä,niinkuin tuossa sikainfluenssarokotteessakin oli.Silti kun ajatellaan paljonko nuo taudit tappavat ja ovat maailmassa tappaneet ja vammauttaneet lapsia ennen rokotusohjelmia niin ei ole pienintäkään epäilystä etteikö kannata rokotteita ottaa.Ne kuolemat eivät vaan näy uutisotsikoista.Jos meidän kaksivuotiaamme olisi kuollut silloin keuhkokuumeeseen niin ei se olisi päätynyt Ilta-Sanomien otsikoihin.Hän oli aivan perusterve pikkupoika joka sai niin vaikean taudin tavallisen flunssan jälkitautina.Ei olisi saanut jos olisi saanut pneumokokkirokotteen. Kuinka paljon ihmisiä aikoinaan kuoli ja vammautui loppuiäkseen polion seurauksena.Isorokko saatiin hävitettyä maailmasta rokotteiden avulla. Tuhkarokko tappaa tänäkin päivänä valtavan määrän lapsia maailmassa.Vesirokon jälkitaudit voivat olla tosi vakavia. Jne. Jos väestöstä hyvin pieni osa on rokottamatta niin taudit eivät pääse leviämään joukkotasolla kovin laajalle,joukkosuoja toimii.Paitsi silloinkin yksilöt tietysti voivat sairastua jos tartunnan jostakin saavat,esim. matkustaessaan muualle tai tänne tulleiden rokottamattomien ja sairastuneiden kautta. Maailma kun on hyvin avoin paikka nykyään. Siksi olen sitä mieltä että ihmisen pitäisi ajatella myös vastuutaan vähän omaa nokkaansa pidemmällekin.Kun ja jos sairastuu itse niin voi tartuttaa muitakin. Sitä voisivat nämä ehdottomat,rokotevastaiset ihmisetkin ajatella! Annina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista ja kiitos, kun jaoit teidän perheen tarinan. Ihana kuulla, että teidän pieni selvisi kaikesta huolimatta, taistelu oli varmasti rankka. Ja onneksi suomalainen terveydenhoito on näin loistavalla tasolla.

      Hyvää pohdintaa myös siitä, kuinka rokotuksilla on saatu nujerrettua monia vaikeita sairauksia ja hyvä muistutus siitä, että kun valtaosalla rokotukset on kunnossa, ei pieni osa enää heilauta suojaa. Toivottavasti se voidaankin tällä tasolla pitää, vaikka perhetasolla kannat vaihtelevatkin.

      Kiitos vielä hyvästä esimerkistä miksi esimerkiksi pneumokokkirokote on tärkeä. Hyvää jatkoa teidän perheelle ♥

      Poista
    2. Eikös laumaimmunniteetti ole nyt aika heikkoa muutamien rokotteiden suhteen ja nyt alkaa olla vaarana, että virus muuttaa muotoaan, jolloin jo rokotetutkin ovat vaarassa?

      Poista
    3. Hyvä pointti. Tätä täytyy tutkiskella tarkemmin!

      Poista
  6. Tuossa sikainfluenssa-asiassa on myös yksi asia, josta ei olla puhuttu yhtä paljon kuin rokotteen haittavaikutuksista. Nimittäin se, että lääkärit määräsivät sairaille lääkkeen sikainfluenssaan ilman tutkimuksia. Kuulin tämän lääkäriltä päivystyksessä joulukuussa 2009.
    Menin päivystykseen sairastettuani pidemmän aikaa. Epäilin keuhokuumetta, koska astmaatikkona olin sairastanut sen useasti. Lääkäri kuunteli keuhkot, mutta totesi kuitenkin, että sairastin luultavasti sikainfluenssaa, vaikka minut oli rokotettu. Lopuksi lääkäri vielä totesi, että jos sairaus olisi jotain muuta, se olisi keuhkokuume. Lääkäri määräsi siis lääkkeet sikainfluenssaan tutkimatta asiaa lainkaan, koska se oli kuulemma toiminta tapa.
    Aloitin lääkityksen, mutta olo vain paheni. Lopulta menin uudestaan päivystykseen, jossa tulehdusarvomittarissa ei enää riittänyt lukemat, kun tulehdusarvoja minulta yritettiin ottaa. Tauti oli siis keuhkokuume, johon meinasin kuolla lääkärin väärän diagnosin takia, joka oli siis tehty ilman kunnollisia tutkimuksia.

    Tämä nyt ei rokottamiseen sinällään liittynyt, mutta sikainfluenssaepidemiaan kylläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hui kamala! Ihan kylmäsi lukea kokemuksiasi! Herranisä, kuinkahan moni sai sikainfluenssalääkkeet yhtä heppoisin perustein kuin sinä? Ihan kauhea juttu, tosi harmillista, ettei lääkäri voinut perehtyä tilanteeseen huolellisemmin. Onneksi kuitenkin sinulle kävi hyvin, toivottavasti sait oikeat lääkkeet, toivuit hyvin ja ettet saanut sikainfluenssalääkkeestä mitään haittavaikutuksia.

      Kiitos kun jaoit tarinasi meille. Onneksi pääsit vielä raahautumaan uudelleen päivystykseen ja pääsit aloittamaan paranemisen, HUH! Halauksia!

      Poista
    2. Kiitos myötätunnosta! ❤ Paranin keuhkokuumeesta kyllä, vaikka hidasta se oli. Ja tuon jälkeen on tullut mietittyä kuinka monta kohtalotoveria löytyy tai kuinka moni kuoleman tapauksista on vastaavan välinpitämätyömyyden uhreja.

      Poista
    3. No aivan ❤ Keuhkokuume on kyllä sellainen pysäyttäjä, lähipiirissä olen sellaisen pari kertaa nähnyt ja en voi kuin olla toooodella kiitollinen, että lopputulema oli niissäkin hyvä!

      Poista

Kiitos kommentistasi.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...