Kaksplus.fi

sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Superstara-äiti

Minä kuulun siihen perustavaa laatua olevaan suomalaisten jengiin, jotka ei oikein osaa olla kameran edessä mitenkään päin ja jotka näkevät kuvissa vain väärät varjot ja yllättävän ripeästi ryppyyntyneet uudet rutut. Mutta somen myötä olen rentoutunut tässäkin asiassa. Kai se on ihan tervettä näyttää muillekin, miltä tämän näköiset kolmekymppiset ruuhkismutsit näyttää. Ja toisaalta, kun tuntuu ihan superstaralta, niin ei muuta kun naama eetteriin.


En siis ole vielä kajahtanut ihan lopullisesti enkä ole itse ylentänyt itseäni superstaraksi, mutta sellaiselta minusta usein tuntuu. Perässäni hiihtää kaksi fania, jotka toistelevat "nimeäni" monta kertaa kymmeniä ellei jopa satoja kertoja päivässä! Välillä se on höystetty hysteerisellä äänenpainolla, kun tukan takku ei vaan aukea vaikka miten yrittää ajatuksen voimalla liikuttaa hiusharjaa pöydännurkalta omaan käteen (joka roikkuu muunvartalon jatkeena sängyssä) tai sitten siihen liittyy se kirkuva äänenpaino, jollaista nähdään joidenkin megastarojen konserttilavojen eturivissä. Kukaan ei vaan huuda itkunsekaisesti että ÄITIIII SÄ OOOOT NIIN IHANAAAAAAA (vs. "Pete Parkkonen, sä oot niin ihanaaaaaa!") vaan että ÄITIIIIIIII TOI VEI MUN SAIPPUAKUPLAPUHALTIMEN JOSSA EI OLE ENÄÄ SITÄ SAIPPUAKUPLA-AINETTA, PARISTO ON LOPPU JA PROPELIKIN ON RIKKI MUT SILTIIIII!!!! ÄIITIIIIIIIIII!!!!

Tiedättehän tämän perusstoorin, kun äidin nimeksi alkuun ensimmäiset 6 vuotta luullaan ihan tosissaan, että sen kotona häärivän emon nimi on Äiti. Etunimi: Äiti? Sukunimi: "noemmätiiä. Mamma?" Ja sitten alkaa valkenemaan että ei, kyllä sillä emolla on ihan oikeasti nimi. Paitsi siinä kohtaa itse on jo tottunut olemaan niin äiti, että alkaa puolisollekin juttelemaan hälyyttävällä tavalla, että "anna ÄITI huuhtelee ne astiat". OH MY GOD!

Mutta vaikka se äidin todellinen nimi lapsille valkeneekin, silti puhetyyli jatkuu samanlaisena. Äiti, menen nyt ulos. Äiti, saanko lasin vettä? Äiti, toi vei mun nallen! Äiti, missä mun puhelin on? (Ai sehän on mun kädessä) Äiti, äiti, ÄITI. Ja äänenpaino vaihdellen. Eikä sillä, yhtä huvittavaa se olisi, jos äidin tilalla olisi oma nimeni. 

Tämä voisi olla piinallista. Mutta nyt siitä on tullut jo niin sisäpiirivitsi, että lapsia itseäänkin naurattaa! Äiti, äiti, äitiii - se kuuluu usein jo vitsailevalla äänensävyllä. Yhtenä päivänä ilmoitin, että NYT äiti tarvitsee hetken omaa aikaa. Sairastaminen, omaa aikaa nolla ja 24/7 yhdessäolo alkoi tekemään tehtävänsä. Niinpä isimies tuli ja paikkasi äitiä. Lapsi huudahti heti "omaa aikaa"-ilmoitukseni jälkeen, että "ÄITIIII..." ja isimies torppasi sen toteamalla, että "annetaan nyt äidin levähtää hetki. Ei huudella koko ajan äitiä. Mitä sulla olisi asiaa?" ja pikkutyyppi vastasi: "No koska äiti lähtee meidän kanssa ulos" ;) Että niinpä, se siitä omasta ajasta. Teini-ikä on niin ovella, että täytyy nyt vaan nauttia tästä läheisyydestä ihan täysillä. On noi vaan niin

**

Blogiarvonta, missä palkintona oli liput Porvoossa järjestettäville Me&Myself lifestyle-messuille
on suoritettu! Voittaja löytyi taas Random.orgin avulla. Voittaja oli Anonyymi/3rikatms, jolla on ilmoitettu asiasta henkilökohtaisesti. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille osallistuneille! Messut järjestetään nyt siis ensimmäistä kertaa ja ajankohta on ensi viikonloppuna, sunnuntaina. Lue lisää messuista blogiarvontapostauksestani TÄÄLTÄ tai messujen Facebook-sivuilta TÄÄLTÄ!

**

Sari
- no just se jonka lempinimi on äiti ja todellinen nimi on äiti, äiti, äiti, äiti


2 kommenttia:

  1. Hahaha. Juuri oltiin moikkaamassa kaveria ja kummityttöjä. Tarinasi kuulostaa aika osuvalta :D

    https://faijahommia.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe. Näin se menee. Ei voi mitään. Antaa tähtien loistaa :D

      Poista

Kiitos kommentistasi.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...