Kaksplus.fi

sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

Pikkutyyppi täyttää 7v! (Muutama ajatus juhlahuuman keskeltä)

"Sinä päivänä kun luoja teki sinut, hän ei muuta tehnytkään."


Seitsemän vuotta sitten hän syntyi.

Edellisenä päivänä tuleva isosisko oli lähtenyt isovanhempien luo hoitoon ja minulla oli vain yksi tehtävä: synnyttää tämä pieni ihminen maailmaan.

Oli se kyllä kummallinen ilta: keittelin tuttipulloja ja tutteja, asettelin niitä astiakaappiin kuivumaan. Viikkasin vielä viimeisiä vaatteita sairaalakassiin ja fiilistelin, että miltähän se vauva mahtaa tullessaan oikein näyttää, tuoksua tai kuulostaa.

No ihan noin siirappisromanttisesti kaikki ei kuitenkaan sujunut, koska kaikkea toimintaa väritti iltaa kohden aina vaan kipeämmin kipristelevät supistukset ;) Se ilta oli jännittävä, ehdittiin olla puolisen tuntia sairaalassa, kun pikkutyyppi syöksyi masun paremmalle puolelle.

Siinä hän oli. Poikani. Kuopukseni. Pikkuveli. Ja minusta oli tullut kahden äiti.

Joka vuosi pysähdyn muistelemaan tuota hienoa päivää. Kuinka hiivatin kuuma sairaalassa oli, kuinka nopeasti synnytystä seuraavana päivänä päästiin kotiin, kuinka monet ihmettelivät miten uskallan jäädä 'yksin' kahden pienen kanssa kotiin heti synnytyksen jälkeen ja kuinka se ihmettely oli minusta tosi kummallista. Minä, joka en olisi edes kuvitellut haluavani yhtä lasta, olinkin sitten kahden lapsen äiti ja se tuntui maailman luonnollisimmalta asialta. Tuntui lähinnä omituiselta ajatukselta, että puoliso olisi jäänyt kuukaudeksi kotiin 'auttelemaan' - toki siis kukin tekee voimavarojensa ja tahtonsa mukaan. Nyt jälkikäteen tuntuu siltä, että kai sitä aika äärirajoilla mentiin mutta silloin se tuntui ihan maailman parhaimmalta: yösyöttöjen jälkeen herätä aamukahville, lähteä ulos puistoilemaan vauhdikkaan leikki-ikäisen kanssa ja nauttia oma-aikatauluisesta arjesta, mikä pyöri ihan meidän perheen omilla säännöillä ja aikatauluilla. Ihmettelijöitä riitti vielä silloinkin, että kai mä nyt pidän sen leikki-ikäisen naperoni kotona, kun kerran vauvakin on tullut, etten rasita päivähoitosysteemiä, kun mikään pakko ei ole ja osa sitten ihmetteli, että miten meinaat pärjätä kahden lapsen kanssa kotona.

Minä halusin nauttia kummastakin lapsesta ja siksi isosisko jäi kotiin päiväkodista, kun pikkuveli syntyi. Se oli meidän perheelle paras ratkaisu. (Kannustan jokaista perhettä tekemään itsellen parhaita ratkaisuja. Kuuntele sydäntäsi ja tee niinkuin teille on parhaaksi, ei niinkuin ulkopuoliset kuvittelevat teille olevan parhaaksi.)

Nyt tuo pikkuveli on seitsemän vuotta vanha. Edessä on vielä monta jännittävää seikkailua: koulun aloitus, uusien kavereiden saaminen ja ehkä uudet harrastukset. Tukka takana ja elämä edessä. Ihanaa.

Vaan nyt se on iskenyt ihan tosissaan tajuntaan, että hänpä ei muuten ole enää mikään pieni. Eikä meillä tosiaan enää ole vauvoja. Eikä tule. (Ymmärrän hyvin, miksi jotkut tässä kohtaa tekevät vielä sen iltatähden!) 

Tapasin hyvää ystävääni pari viikkoa sitten ja hän kertoi siinä isosiskon näkökulmasta pikkuveljestään: kuinka ihmeellistä se oli, kun pikkuveli meni armeijaan. Kun pikkuveli pääsi hyvään kouluun opiskelemaan ja lähti ulkomaille. Sitten pikkuveli meni naimisiin ja pian hänen pikkuveljensä saa ihanan vaimonsa kanssa esikoisvauvan. Niinpä, ne pikkuveljetkin kasvaa :)

**

Meillä on ollut hyväntuulista juhlahumua koko viikonloppu. Ja juhlakuukausi jatkuu vaan, seuraavat bileet parin viikon kuluttua. Olen minä aika onnekas, kahden heinäkuisen mutsi!

Sari


8 kommenttia:

  1. Onnea 7-vuotiaalle ja tietysti myös äidille!

    VastaaPoista
  2. Onnea sankarille <3
    ja meillä syntyi tuolloin se iltatähti, kun kuopus täytty 6v ja ihan paras juttu ikinä <3 Olen itse suurperheestä ja vaikka oli jo kolme lasta, niin vauvat kiehtoi ja haaveilin vielä omasta nyytistä. Kun vihdoin toiveeni toteutui, niin tiesin, että lapsilukuni on täynnä ja olin tyytyväinen....täällä tämä pikkuveli/ lellikki/riiviö menee ensivuonna riparille ;)
    Mukavaa alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Ajatella, siellä elellään jo ihan kohta ripariaikoja, ihanaa <3

      Poista
  3. Paljon onnea pikkuiselle pojalle :)

    T: mammaryhmän Milla

    VastaaPoista
  4. Ihania ajatuksia ja niin se on, että aina lasten syntymäpäivinä sitä tulee muisteltua synnytystä. <3 Onnea kovasti koko perheelle <3

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi.