Kaksplus.fi

perjantai 18. elokuuta 2017

Viikonloppuhaaste vanhemmille!

Hei, kiva kun tulit katsomaan millaisesta haasteesta on kyse! Ihan ensimmäiseksi kerrottakoon, että tämä haaste lähtee nyt sellaisille vanhemmille, joilla on mahdollisuus osallistua lapsen elämään ja tämä haaste ei rajoitu pelkästään 18.8. - 20.8.2017 väliselle ajalle, vaan tätä voit jatkaa myös seuraavana viikonloppuna. Tai seuraavalla viikolla. Sitten kun sinulla on siihen käytännössä mahdollisuus.


VIIKONLOPPUHAASTE

Eli homma menee niin, että HALAA LASTASI vähintään yhtä monta kertaa, kuin tarkistat mitä somessa tapahtuu!

Kyllä! Nyt te somemutsit ja -faijat, tsekatkaa Facebookit, blogit ja Instat vaikka viiskytkertaa päivässä, kunhan muistatte antaa sitä läheisyyttä lapsillekin sen älypuhelinten näpräilyn sijaan!


Ja jos olet etävanhempi, matkakomennuksella maapallon toisella puolella tai sinulla on muu este, tartuthan haasteeseen heti kuin mahdollista. Koska mitä mä olen katsonut tätä meininkiä lasten ja aikuisten keskuudessa tällä viikolla, tyypit halailee ihan liian vähän! Halailu on voimaannuttavaa ja aloitetaan se voimaannuttaminen noista pienistä nyt ensin. Voit sitten jatkojalostaa tätä haastetta niin, että halailet myös puolisoasi, vanhempiasi, sisaruksiasi, koiraasi. Lupa kannattaa toki kysyä, etenkin jos naapurin Josén kaulaan meinaat hypätä ;)


Joo mä tiedän, ihan lällyä, mutta mä olenkin pehmeiden arvojen kannattaja. Älä ota sitä niin vakavasti! Halailkaa!

Hei muuten, oletko käynyt jo tykästymässä blogini Facebook-sivuun? Jaan siellä muitakin juttuja kuin blogipostauksia. Esimerkiksi tänään aiheena oli Jari Sinkkosen ajatuksia lapsista ja erosta, kuinka lapsen ja vanhemman suhteeseen vaikuttaa ajan sijaan laatu. Kannattaa pistäytyä lukemassa ja tietenkin tykkäämässä! Blogini Facebook-sivu löytyy täältä: Saron blogi

**

Hyvää viikonloppua!

Sari


torstai 17. elokuuta 2017

Ensimmäinen viikko arkea on melkein pulkassa, miten menee?

HUH! Niin se vaan kesän odotus yhtäkkiä kääntyikin syksyksi ja arjeksi! Pehmeä lasku arkeen meni yhtä nopeasti kuin alkoikin, kyllä tämä viikko on ollut yhtä mikroruokaa, juoksemista, vähän taisin itkeä tirauttaakin. Kotona on tuoksunut imuroimattomalle ja iltaisin ruokapöydän äärestä on kuulunut kontaktimuovin kahina.

Ja tältä se meidän arki näyttää. Töitä, pieniä kasoja, näköjään myös viherkasveja ja kynsilakkaakin.


Ensimmäinen kouluviikko on sujunut melko kivuttomasti lasten kanssa. Toki tähän osasin varautuakin, että pikkuihmiset ovat olleet väsyneitä ('enkä mene nukkumaan!'), kiukkuisia ('mä en halua puhua sulle enää koskaan!') ja käsittämättömän hellyydenkipeitä (äitin murut). En tiedä mikä nyt on, mutta tänä syksynä paluu arkeen on sujunut huomattavasti helpommin kuin aikaisemmin. Kaikenlaista sählinkiä on tietysti ollut, mutta kun järki loppuu, niin huumorilla mennään. On sekoiltu lukkareiden kanssa (tuli niin vaikeasti tulkittavat lukkarit että piti pyytää lasten opet apuun, hehe), oppikirjojen kanssa, iltapäiväkerhon kanssa ja mitä vielä... No ajoissa ainakin lapset on saatu joka päivä kouluun, joten voiton puolella ollaan!

Isimies aloitti nyt syksyllä uudessa työpaikassa ja sekin tuntuu muuttuneen jo mukavasti rutiiniksi.

Myös oma töihinpaluu on sujunut kivasti. On ollut kaikenlaista ihanaa puuhaa, lomilla tulee iso ikävä työkavereita ja tietenkin asiakkaita. Eikä yhtään katastrofia ole syntynyt minun käsilläni. Ihan huippu juttu, eikö olekin :D

Eli kyllä on ollut monien mullistusten syksy, mutta pikkuhiljaa otamme tämän haltuun :)

**

Ensimmäinen viikko arkea on monissa perheissä melkein pulkassa.
Miten teillä menee?

Sari



lauantai 12. elokuuta 2017

Viikonlopun kulhokakku yhdessä lasten kanssa leipoen

Hyvää lauantaita. Toivottavasti sinun viikonloppusi on alkanut mukavasti.

Nyt ollaan kuulkaa hittiherkun äärellä. Kulhokakku. Ensin en ollut kuullutkaan koko kaakusta, nyt tuntuu, että jokainen on sitä tehnyt. Ja voin hyvin ymmärtää. Se on vaan niin älyttömän helppo ja ihana. Syytän mansikoita, ne inspiroivat leipomaan justiinsa tällaisia superkevyitä unelmia, thih hih!

Varmaan teillä on ollut paluu arkeen tässä kuluneella viikolla, kuten meilläkin. Siispä nyt viikonloppuna on syytä juhlaan! Ihana arki, ihana elämä!






Viikonlopun helpoin ja nopein herkku on siis kulhokakku. Meillä lapset jopa suostuivat joustamaan herkkupäivästä, kun tehtiin karkkipäiväksi kulhokakkunen. Oli kyllä niin makiaa mahan täydeltä, ettei siinä enää karkkipäivää kaivattukaan. Tämä meidän kulhokakku on tehty Talo ja meri-blogin reseptillä: Kulhohakku (Pappilan hätävara).

Kulkokakun teko vaatii tosin lasten työpanosta. Paistettu ja jäähtynyt taikinapohja täytyy repiä paloiksi ja heitellä kulhoon, samoin kuin kerman ja marjojen sijoittelu vaatii lapsentarkkaa asettelua. Ja sehän on vaan plussaa, jos pikkuleipurit muistaa laittaa enemmän niitä kakkuaineksia sinne kulhoon, kuin suuhun ;)

Lempeää lauantaita!

Sari



perjantai 11. elokuuta 2017

Eka koulupäivä!

Eilen oli monissa perheissä suuri päivä, kun koulut alkoivat!

Miten sun eka koulupäivä, eilen, meni?


Mua jännitti aamulla niin paljon, etten voinut syödä ees aamupalaa!

Mutta mä muistin tsekata lasten reput ajoissa! Mä muistin allekirjoittaa kolmasluokan kevään todistuksen ja laittaa sen reppuun! Mä muistin viritellä lasten puhelimiin kaikenlaiset herätykset ja piipitykset ja älä häiritse-tilat! Mä heräsin ajoissa, sain lapset ylös ajoissa ja kerkesin laittaa niille aamupalaakin! Oltiin koululla ajoissa eikä eksytty kertaakaan! Ihan jees koulunalku meikäläisellä! Unohdin kyllä ostaa ekaluokkalaiselle sisätossut, mutta sen ehtii onneksi vielä. Loppuja, mitä unohdin, en muista! Jotain hyötyäkin tästä ikämuistista ;)

Ja sitten kun lapset oli koulussa ja isimies töissä, mä olin hetken kotona yksin. Hyvin harvinaista herkkua. Olis pitänyt varmaan poksauttaa skumppa ja hyppiä sängyllä ja heitellä voltteja siellä skumpan litkimisen välissä! Mutta arvaa mitä mä tein?

No en sitten yhtään mitään! En kyennyt tarttua pyykkikoriin enkä imuriin, vaikka olis varmaan pitänyt. Olin vaan jotenkin niin huojentunut siitä, kun arki on kaikessa kauneudessaan ja kauheudessaan tässä. Olen melkein valmis.

**

Tänään on mun viimeinen lomapäivä. Isimies on töissä, kaksi on koulussa ja hamsteri nukkuu napa pulleana häkissään. Tänään mä ehkä teen jotain. Keitän ainakin kahvia. Ja ennen mun töihinpaluuta nautitaan vielä viikonlopusta.


Hyvää viikonloppua,
Sari


torstai 10. elokuuta 2017

Turvallista koulumatkaa!

Tänään on se suuri päivä, kun pienet ihmiset aloittavat koulunkäynnin.

Liikenteeseen ilmestyy kaikenikäisiä koululaisia. Ihan pikkuisia ekaluokkalaisia ja isompia lukiolaisia - sekä kaikkea siltä väliltä. Lapset eivät ole niin tottuneita liikkujia tuolla autojen ja liikenteen seassa, kuin me aikuiset ollaan. Joten vastuu lasten turvallisuudesta liikenteessä on luonnollisestikin meillä aikuisilla.

Kuva lainattu Huonon Äidin Facebook-sivulta

En ole voinut opettaa lapsilleni, että suojatie on Suomessa "suojattu". Koska täältä löytyy ihan liian monta kuskia, jotka eivät kunnioita suojatietä. He eivät anna tietä, ei eivät hiljennä ajoissa, he ehkä näpläävät kännykkää ajaessaan ja jo kolmessa sekunnissa, kun katse ei ole tiessä, voi tapahtua kaikenlaista. Hei autoilija: jos ajat, niin aja.

Me ollaan harjoilteltu ekaluokkalaisen kanssa tien ylittämistä varmaan tuhansia kertoja. Oltiinhan me vuosikausia autoton perhe, joten liikenne ja liikennetilanteet on tuttuja. Silti ekaluokkalaiseni ei aina osaa sanoa suoraan, että voiko nyt mennä tien yli, jos ei ole liikennevaloja. Siksi se on sinun tehtäväsi, aikuinen autonkuljettaja, antaa sitä tietä.

Ja muista aina, että jos toinen ajoneuvo on pysähtynyt suojatien eteen, sinä pysähdyt myös.

Vaikka jalankulkija olisi miten oikeassa, törmäyksessä auto voittaa aina, kuten kuvakin sen kertoo.

Lasta voi yrittää opettaa liikenteen käyttäjäksi vaikka kuinka paljon. Lasten aivot eivät kuitenkaan ole alakouluiässä vielä täysin kehittyneet, joten lapsi voi ihan tahattomasti unohtaa katsoa tuleeko autoja, kun hän lähtee ylittämään tietä. Tiedän, kuulostaa absurdilta, mutta näin se vaan on! Siksi meiltä aikuisilta odotetaan liikenteessä aikuismaista ja fiksua käytöstä - muulloinkin kuin tänään. Ja sehän me osataan, eikö vain? Tehdään yhdessä parhaamme, että noilla pienillä koululaisilla olisi turvallinen olo liikenteessä.

Varoitukset koskee myös niitä pendoliinon vauhdilla alamäkiä kiitäviä pyöräilijöitä. Olette mahtava näky mutta pikkuisen pelottava ohipyyhällys! Joten muistakaahan tekin ottaa varovasti, alamäen alla voi nimittäin pikkuinen koululainen poukkoilla tiellä eikä hän välttämättä osaa tai hoksaa väistää sinua.

**

Hyvää ja turvallista kouluvuotta kaikille koululaisille!

Meiltä löytyy nyt eka- ja nelosluokkalaiset tenavat.
Minusta on tullut koululaisten äiti.
Ihan mahtava juttu!

Kuinkahan monta kertaa ajan töistä suoraan päiväkodille
ja huhuilen siellä pihassa omaa lastani, ihan vaan todetakseni, että ainiin... ;)

**

Sari



keskiviikko 9. elokuuta 2017

Lasten paluu arkeen


Kirjoittelinkin jo aiemmin vinkkejä (täällä), kuinka me aikuiset voidaan palautua loman jälkeiseen arkeen hieman lempeämmin. Monissa perheissä on juuri nyt käsillä se hetki, kun lapsi aloittaa päivähoidossa ensimmäistä kertaa kotona olemisen jälkeen. Monissa perheissä on uunituore ekaluokkalainen. Ja monissa perheissä lapsi palaa takaisin päivähoitoon tai kouluun. Arki on silti loman jälkeen aina uutta ja vaatii totuttelua.


Jokainen lapsi on omanlainen yksilö ja uusi arki voi näkyä monin eri tavoin. Lomalta paluu voi olla aikuisillekin hankala rasti ja sitä se on takuulla myös monille lapsille.

Uusi arki voi näkyä kahdella tavalla.

Lapsi voi olla todella innoissaan uudesta arjesta. Hän on onnellinen ja energinen. Kertoo innoissaan uusista kavereista tai taidoista joita on oppinut. Joillain lapsilla on tässä kohtaa "kuherruskuukausi", kun uudet muutokset on niin ihania! Jotkut lapset jatkavat uutta arkea ilomielin, osalla tuleekin takapakkia, kun he oivaltavat, että tämä onkin pysyvä malli, eikä mikään väliaikaisratkaisu.

Jotkut lapset voivat olla tosi väsyneitä ja ärtyisiä uuden arjen alkaessa. Hän voi esimerkiksi kertoa, että vihaa koulua tai päiväkotia, eikä aio mennä sinne enää koskaan. Lapsi voi olla myös itkuinen, takertuva tai oikein vihainen. Yöllä ei uni tule eikä päivällä ruoka maistu. Mikään ei ole niin kamalaa, kuin jättää sydänjuuriaan myöten itkevä lapsi päiväkotiin, kääntää selkä, kuunnella kun toinen itkee, että "äitiiii..." ja todeta että on jo myöhässä töistä ja lähteä jatkamaan matkaa. Tiedän kokemuksesta. Toisaalta tiedän senkin, että itku on loppunut siinä silmänräpäyksessä, kun punainen sateenvarjoni on kadonnut sinne päiväkodin kulman taakse ;)

Tärkeää onkin pitää mielessä, että meillä kaikilla on oikeus omiin tunteisiin. Alkuun on ihan ok, jos tunteet myllertää ja arki tuntuu kummalliselta. Sitähän se on. Kummallinen hyppy rennosta loma-aikataulusta velvollisuuksien, rutiinien ja aikataulujen ihmeelliseen maailmaan.


Kuinka voit tukea lasta uuden arjen edessä?

Rauhoittamalla arki-illat. Luomalla selkeät rutiinit. Sinä tunnet oman lapsesi parhaiten, tee lapsesi arjesta mahdollisimman "tuttua ja turvallista", mikä ikinä se teidän tapa onkaan. Ei liikaa häsläämistä päiväkodin tai koulupäivän päätteeksi. Ei harrastuksia tai kyläilyjä joka illalle. Varmista, että lapsi (ja sinä sekä kumppanisi) saa syödä, liikkua ja levätä riittävästi.

Ennenkaikkea, ole läsnä. Ole syli ja mieli avoimena, valmiina vastaanottamaan ja antamaan halauksia. Pienet ihmiset tarvitsevat aikuisen tukea kasvaakseen vahvaksi ihmiseksi.


En voi kyllin alleviivata sitä, että arki - olipa se sitten koulun aloitus tai paluu vanhaan päivähoitopaikkaan on aina lapsille tosi iso juttu. Älä siis ole huolissasi jos lapsi kiukuttelee ja on kuin eri lapsi, kuin aiemmin. Se menee kyllä ohi, kun arki tasoittuu. Toisilla nopeammin ja toisilla hitaammin. Meillä ainakin on ihan tuttu juttu, että ensimmäinen kuukausi menee ihan vaan totutellessa arkeen, herätyksiin, rutiineihin, läksyihin ja tuttuihin mutta niin ihmeellisiin kuvioihin. Tänä vuonna meiltä lähtee toinen ekalle, toinen neloselle. Olen henkisesti varautunut siihen, että lokakuuhun saakka yritän vain suoriutua töistä, kotitöistä, blogi tulee siinä sivussa - tärkein tehtäväni on nimittäin olla äitinä läsnä.


Mitä jos se arki päiväkotihommineen tai koulukuvioineen ei vaan ala sujumaan? Jos päiväkoti tökkii tai koulu ei maistu vielä viikkojen tsemppaamisen jälkeenkään, niin kannattaa ottaa asia puheeksi päiväkodin tai koulun kanssa. Yksin näitä ei kannata jäädä murehtimaan ja silloin apunasi on päivähoidon tai koulun ammattitaitoinen väki.


Hyvää ja turvallista arkea toivon kaikille perheille
Ota rauhallisesti, hengitä ja ole läsnä. Se riittää.

Sari


tiistai 8. elokuuta 2017

Pakastimen vika korjattu! Nyt on taas mansikoita!

Edellisenä kesänä meidän pakastin suorastaan tursusi kotimaisia marjoja: mansikkaa, mustikkaa ja puolukkaa. Siinä oli sitten talven mittaan kiva napsia marjat nassuun. Tehtiin smoothieita, sekoitettiin puuroon, tehtiin mutakakulle omat hillokkeet ja nautittiin. Oi että me nautittiin.

Viime kesänä pakastimeen iski joku hirvittävä vika. Sinne ei nimittäin ilmestynyt ainuttakaan kotimaista marjaa. Pakastimen emäntää laiskotti: ajattelin, kaukaa viisaasti, että en turhaan laita mitään pakastimeen vaan ostetaan sitten kaupan pakastealtaasta ne mitä tarvitaan.

Arvaa mitä kävi? Me söimme viime talvena ennästysvähän marjoja.










Nyt ei ole hätää! Pakastimen vika on korjattu! Nyt siellä on muutakin kuin kerros jäätä, ruisleipää ja kylmäkalleja! Taidan olla aika ihastunut tähän alkusyksyyn, kun satokausi alkaa olla parhaimmillaan. En sentään itse mennyt poimimaan mansikoita, mutta ostimme lähimmästä jättimarketista ison laatikollisen. Puolitin ja pakastin. Lapset kävivät säännöllisesti utelemassa, että milloin niitä saa syödä ja voitte arvata ilmeet, kun kerroin, että "talvella". En malta odottaa kylmiä pakkaspäiviä, kun pääsen tekemään kuuman keittoruuan jälkkäriksi bravuurivohveleitani ja niiden kanssa noita pakasteesta sulatettuja marjoja.

**

Millainen marjastaja sinä olet? Itse poimiva, tukevasti muita poimintaan kannustava vai käytkö sinäkin hakemassa marjat suoraan kaupasta? Kokeiliko kukaan tilata marjoja kotiin esim. MarjatKotiin.fi -palvelusta?

Sari



maanantai 7. elokuuta 2017

Kuinka selvitä lomaltapaluuahdistuksesta?

Taas on se aika vuodesta, kun ihanan pitkät kesälomat on aika monen osalta lomailtu. Paluu töihin sekä opintojen pariin on edessä. Ahdistaako ajatus töihinpaluusta?

Jos ahdistaa, älä hätäänny.




On ihan normaalia tuntea lomaltapaluuahdistusta. On myös ihan normaalia olla tuntematta sitä. Lomaltapaluuahdistus kertoo usein siitä, että lomalla on pystynyt irtautumaan onnistuneesti työ/opiskeluasioista. Siis hyvä sinä!


Hyppy lomalta arkeen on oikeasti valtava loikkaus. Se on sitä, kun rennommasta ajanjaksosta siirrytään velvollisuuksien pariin. Sen ajatuksen hyväksyminen ja siihen tottuminen vie aikansa. Joillain siihen menee muutama päivä, joillain jopa pari viikkoa. Muista olla itsellesi armollinen tässä kohtaa.


Kuinka voit valmistua ottamaan arjen vastaan? Loman loppupuolella voit alkaa rytmittämään nukkumaan menemisiä ja heräämisiä arkiaikataulujen mukaisesti. Tiedän, tuntuu pölöltä mennä nukkumaan, lomalla, klo.22 ja herätä klo.8, mutta se voi olla palkitsevaa, kun arkiaamut alkavat. Ja huom! Ei niihin 5.30 herätyksiin kukaan pysty varautumaan, tai tottumaan ;) Muista syödä, liikkua ja levätä sopivasti. Äläkä käy kurkistelemassa työsähköposteja ennakkoon. Ja muista, uusia lomia tulee vielä jatkossakin.

 

Ensimmäinen viikko töissä/opinnoissa, kyllä sinä selviät siitä! Ota rauhallisesti. Anna itsellesi aikaa palautua ja sopeutua lomakuvioista työ/opiskelumaailmaan. Tee pakolliset tehtävät, älä haali mitään ylimääräistä itsellesi. Muista pitää taukoja sen verran mitä voit. Tässä kohtaa voi olla jo helpottavaa saada viettää aikaa aikuisessa seurassa, tehden sitä missä olet hyvä. Tässä kohtaa työ/opinnot voi myös tuntua ihan kaamealta. Suosittelen hyväksymään kaikki tunteet, niin positiiviset kuin negatiivisetkin. Muista, että työviikko jatkuu viikonlopun jälkeen. Kaikkea ei tarvitse ehtiä tehdä viikossa.

Muista myös, että luultavasti sinä et ole työpaikkasi ainoa ihminen, joka ikävöi lomaa. Jutelkaa lomastanne, muistelkaa miten ihana se oli. Vertaistuen voimalla eteenpäin!


Entäs se ensimmäinen arkiviikko kotona? Kun se ensimmäinen arkiviikko käynnistyy, niin ota illat rennosti. Älä haali mitään ylimääräistä hommaa. Ehdit kyllä imuroida myöhemminkin. Osta mikrossa lämmitettävää ruokaa tai tilatkaa pizzaa. Voit sitten palata luomudieettiin, kun arki tuntuu olevan hanskassa. Tehkää vain sellaisia asioita, mitkä tuntuu hyvältä. Liikkuminen tekee hyvää, etenkin pääkopalle. Kävelylenkin lomassa on hyvä vaihtaa kaikkien perheenjäsenten kuulumiset.

Kuvat lainattu Pinterestistä.

Tietysti neuvo nro.1 sekä töihin että kotiin: älä aliarvioi kahvin voimaa ;) Ja kun et kuitenkaan ehdi kaikkea juoda kuumana, muista että kylmä kahvi kaunistaakin vielä!

**

Muista hengittää.

Arkeen palaaminen vie aikansa,
mutta kyllä siihen taas tottuu.

Ole itsellesi lempeä.
Sinä riität.

Hyvää uutta viikkoa
JUURI SINULLE!

Sari

ps. olen kirjoittanut tästä aiheesta aikaisemminkin, voit lukea sen TÄÄLTÄ.


sunnuntai 6. elokuuta 2017

Mustikkapiirakkapäivän helpoin herkkuresepti!

Kesäsunnuntaihin kuuluu polttavan kuuma aurinko, pörräävät siivekkäät hyönteiset, jostain kaukaa kantautuvat äänet, hidastelu, nautiskelu, puhtaan pyykin tuoksu, leipominen...




Maailman helpoin mustikkapiirakan ohje oikoteitä rakastaville leipureille tulee tässä:

osta murotaikina/makea piirakkataikina kaupasta, 1 prk kermaviiliä, 1 kananmuna ja pari desiä mustikoita (tuoreena tai pakasteena). Sitten tarvitset vielä puoli desiä sokeria (korvaa valkoinen sokeri intiaanisokerilla, saat ihanan ruskean piirakan!) ja makua antamaan vaniljasokeria, ripauksen verran. Sotke kananmunan rakenne kulhossa rikki, kippaa sekaan kermaviili ja sokerit. Painele ohjeen mukaan sulatettu taikina vuuan pohjalle, ripottele mustikat päälle ja kaada muna-kermaviili-seos siihen päälle. Paista uunissa alatasolla 200 asteessa puolisen tuntia. Valmista!


Tänään vietetään Mustikkapiirakkapäivää Suomi 100-hengessä,
joten ei muuta kun leipomishommiin! Lue lisää Mustikkapiirakkapäivästä täältä.

**

Herkullista mustikkapiirakkapäivää!

Sari


keskiviikko 2. elokuuta 2017

Lasten kanssa Viking Linen piknik-risteilyllä

Olin kuvitellut, että tällaiset pikkuiset piknik-risteilyt kuuluvat vain Turun risteilytarjontaan, mutta ehei, miniristeilylle pääsee ihan Helsingistäkin!

Kyseessä oli siis pikainen pyörähdys Helsingistä Tallinnaan. Käytännössä Tallinnassa ei ollut maihinnousua niillä jotka olivat piknik-risteilyllä. Lähtö oli aamulla vasta klo.10.30, joten ei tarvinnut herätä liian aikaisin. Toisaalta taas saapuminen oli jo klo.16.50, eli olimme kotona ennen kuin lapset olivat yliväsyneitä! Ihan täydellinen lapsiperheen win-win!

Varasimme matkan M/S Mariellalle ja nautimme merituulesta, piknikruuasta ja tietysti taxfreen tarjonnasta. Ja yhteisestä ajasta tietenkin.





















Monille amatööriristeilijöille voi tulla yllätyksenä, miten rankkoja lasten kanssa tehdyt risteilyt ovat. Siis oikeesti! ;) Jos olet joskus raahustanut laivasta (aikuisen) kaveriporukan kanssa ulos, naama vähän vihreänä koska edellisilta on mennyt a) pitkäksi ja b) kosteaksi (eikä pelkästään meri-ilmaston vuoksi), olet raahannut syntisen painavaa matkalaukkua ja olutkärryä mukanasi ja olet miettinyt puolivälissä paluumatkaasi terminaalissa, että selviätköhän taksitolpalle asti, niin se on kuule ihan "piece of cake" verrattuna siihen paluumatkaan lasten kanssa. Koska lapset - ne ei lepää koko risteilyn aikana! Ollenkaan!

Lähtöaamusta alkaen lasten suut käyvät kuin koneet. Suut pulputtaa niin iloisia juttuja ja sellaisella innostuskertoimella, että itselläkin on perhosia vatsassa! Jos lapsia täytyy arkiaamuisin hoputtaa, että pukekaas nyt päälle, että ehditään kouluun/tarhaan/neuvolaan jne niin matkat terminaaliin sujuu kyllä aivan päinvastaisella sutinalla. Ei kuule uskoisi samoiksi lapsiksi, onkohan nää vaihtunut? ;) Kun laivaan on päästy sisälle, alkaa se sutina. Se sutina, mikä ei lopu koskaan, hehe. Ehkä jos laivassa täytyy olla yön yli, niin lapset jotenkin suostuu nukahtamaan hetkeksi. Mutta se on hetken huvi. Lapsi selviää risteilystä kevyesti 3h/yö unilla. Aikuinen ei. Laivaan ei ole teknisesti mahdollista ladata niin paljon kahvia, että se riittäisi pitämään vanhempien koneet käynnissä. Eli on pakko saada nukkua. Päiväunille laivassa kellistyykin ilmeisesti vain vanhemmat, vuorotellen. Lapset nimittäin haluaa nähdä ja kokea aivan kaiken. Ja hyvähän se on: koko rahan edestä tietenkin! Ensimmäisten tuntien ajan se on aikuisistakin ihan kivaa, sitten alkaa hyytyä. Lapset ei malttaisi syödä vaikka on kiljuva nälkä, koska silloin ruokailun aikaan täytyisi mieluummin olla katsomassa maisemia, ihmettelemässä lokkeja, tanssimassa diskossa, leikkimässä lasten maailmassa, hytissä ihan vaan hengailemassa tai mitä tahansa. Mitä tahansa muuta, paitsi olla paikoillaan. Siinä kohtaa kun vanhemman jalat huutaa hoosiannaan, moni tekee elämänsä virheen. Tiedätkö mikä se on? No se, että vie lapset joko jäätelölle tai ostaa taxfreestä pienimmän mahdollisen karkkipussin, n.1500g ja antaa sen lapselle siinä toivossa, että voisi hetken hengähtää. Koska silloinhan lapset tankkaavat sitä energiaa ja taas mentiin! Tätä meriseikkailua ympäri laivaa tapahtuu ihan koko matkan ajan, siihen hetkeen saakka kunnes mennään yöunille tai laiva saapuu takaisin kotisatamaan. Ja koska kotoa on oltu poissa X määrän verran aikaa, täytyy heti kotiin päästyä lähteä ulos pyöräilemään, kävelemään, juoksemaan, leikkipuistoon tai minne vaan, koska niitä paikkoja on tullut jo kova ikävä. Ei vaan riitä, että on just kävelty 50 000 askelta kengänpohjat puhki: lapsilla se askelmittari tuntuu nollautuvan kun maisema muuttuu ja sitten mennään taas ihan uudella energialla. Tässä kohtaa tarvitaan lisää kahvia, hih!

Toivottavasti kukaan ei ottanut meriseikkailusepostustani liian vakavasti ;) Oikeesti lasten kanssa tehdyt kesäristeilyt on niin kiva juttu! Ihana seurata lasten iloa, intoa, jännitystä ja suorastaan kuplivaa iloa! Ihan priceless! (Eikä kaada kenenkään kesälomabudjettiakaan, 4 hengen piknikristeily hytin kera alle 50€) Meillä ei ole liiemmin mahdollisuuksia lähteä yhdessä reissuilemaan, siksi me nautitaan niistä pienistä pyrähdyksistä mitä on mahdollista toteuttaa! Kiitos Viking Line näistä pikkuristeilyistä, toivottavasti näitä on tarjolla jatkossakin!

**

Loppuun vielä vinkki, vielä ehdit Viikkarille piknik-risteilylle Helsingistä! Piknik-risteilyjä tehdään su 6.8.2017 saakka eikä näillä edes tarvitse vaihtaa laivaa. Lue lisää TÄSTÄ. Mukaan matkaan tarvitset vain iloista mieltä, hyvät kengät, hauskaa matkaseuraa ja passin tai henkilökortin.

Sari



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...