Kaksplus.fi

tiistai 31. lokakuuta 2017

Maailman huonoin kasvatusneuvo

Yksi asia on tosi kumma juttu. Kun perheeseen syntyy lapsi, samalla kaikenmaailman ohjeistajat kömpivät luolistaan jakelemaan omituisia kasvatusneuvojaan. Enkä tarkoita tällä niitä ihania ihmisiä, jotka ihan oikeasti auttavat ja neuvovat, vaan niitä ihmisiä joiden on pakko päästä päsmäröimään. Että kuinka se lapsi puetaan, annathan vain tämmöistä maitoa, kai teillä harrastetaan jo jotain?

Minä valitsin tähän postaukseen sen kaikista huonoimman lasten kasvatusneuvon, jonka olen ikinäkoskaan kuullut. Ja se tulee tässä:

Älä pidä lasta liikaa sylissä,
ettei hän totu siihen.


via

Siis mitä ihmettä? Lasta tai vauvaa ei saisi pitää liikaa sylissä, ettei hän totu siihen, eli hän ei enää haluaisi olla ollenkaan lattialla / sitterissä / omassa sängyssään vaan sylissä. Oh my...

Kun aloin googlaamaan tätä aihetta, että älä pidä lasta (vauvaa) liikaa sylissä, tuli hakutulokseksi samantien niinkin hirvittävän paljon, kuin 38 000 osumaa! Toki osa keskusteluista ym. oli jo pitkän ajan takaa, mutta on jotenkin hämmentävää, että yhä vuonna 2017 ihmiset ohjeistavat pitämään pientä etäisyyttä omaan lapseensa. Myös moni perhebloggaaja oli tarttunut tähän samaan aiheeseen. Hyvä että asiasta puhutaan mutta kamalaa, kun tuntuu ettei kukaan säästy moiselta höpönlöpöltä.

Pohdiskelin asiaa ja tulin siihen lopputulokseen, että tuo neuvo on varmaan ajalta miekka ja kilpi, kun kasvatusideologiathan ei aina ole olleet yhtä lapsilähtöisiä, kuin ne ovat nyt. Mutta silti, joka vanhoja muistaa, sitä tikulla silmään, annetaan menneiden, etenkin niiden huonojen, kasvatusneuvojen olla.

Minulle tämä aihe on sikäli tuttu, kun minuakin on ohjeistettu noin, että älä pidä lasta liikaa sylissä, ettei hän totu siihen. Puistattaa koko neuvo vielä näin vuosien jälkeenkin. Enkä tosiaan totellut.

Minä ajattelen niin, että lasta ei voi mitenkään pitää liikaa sylissä. Näin isompien lasten äitinä tiedän, että se vauva- ja pikkulapsiaika menee tosi nopeasti ohi ja kyllä sekin aika tulee, kun ne lapset ei enää tule syliin. Oma nelosluokkalaiseni alkaa olla yhtä pitkä kuin minäkin olen, syliin ei siis oikein mahdu mutta mutsin kainalossa on aina tilaa! Ja etenkin kuopuksen ollessa vauva, pidin häntä sylissä niin, että hartialihakset paukkui, koska tiesin, että tämä on viimeinen vauvani. Piti siis tankata vauvahuumaa oikein huolella. Vauva nukkui pääsääntöisesti ja sangen suosiollisesti vaunuissa tai sängyssä - vaikka syliteltiinkin tosi paljon ja kyllä, joskus annoin vauvan nukkua pikkupäikyt ihan sylissäkin. Ja mitä ilmeisimmin kukaan meidän perheestä ei pahemmin joutunut mieltään pahoittamaan aiheesta. Joten jo silloin ajattelin piut paut moisesta ja jätin ne ohjeistukset ihan omaan arvoonsa. No kuopuksen kohdalla olin jo ehtinyt kasvaakin melkoiseksi leijonaemoksi ;)

Toivottavasti kukaan ei oikeasti enää ajattele niin, että lasta ei saisi pitää liikaa sylissä. Syli, läheisyys, läsnäolo, rakkaus. Ne ovat pienen elämän tärkeitä rakennusaineita, kun ihmisestä pitäisi kasvaa ja kasvattaa itsevarma yksilö tähän vauhdikkaaseen yhteiskuntaan. Olkoonkin pehmeitä arvoja, mä olen pehmeiden arvojen puolella, aina!

**

Mikä on huonoin lasten kasvatusneuvo, jonka sinä olet kuullut?


ps. Tälle postaukselle on tulossa jatkoa. Aion paljastaa myös parhaan kuulemani kasvatusneuvon! Pysy taajuudella ;)

8 kommenttia:

  1. Itselläni ei ole lapsia, mutta näin opettajna näkökulmasta jotkut vanhemmat ovat noudattaneet tätä neuvoa liiankin kanssa. Lapsia ja nuoria, jotka hakevat huomiota ja läheisyyttä, kun kotona eivät saa haleja ja hyväksyntää. Kauhistuttavaa! Lapsuudenkodissani oli meille lapsille aikaa ja läheisyyttä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinä olet kyllä ihan avainasemassa, näet varmasti paljon, missä nykyvanhemmuus menee pieleen ja missä nykyvanhemmat taas onnistuvat. Sinulla on pitkän linjan kokemusta, toivoisin että sinunlaiset saisivat enemmän puheenvuoroja vanhempien suuntaan - teillä olisi varmasti paljon viisaita, juuri käytännönläheisiä sanoja meille vanhemmille. (Olisitpa meidän lasten koulussa, sinunlaisia lempeitä opeja tarvitaan kovaan koulumaailmaan enemmän!) Kiitos kommentista ja kyllä se on kauheaa, kun kotoa ei saa haleja - eikä hyväksyntää. Buu sille.

      Poista
  2. Hämmästyinpä minäkin, kun tästä postauksestasi tuon ohjeen luin. En olisi luullut, että kukaan enää noin voi neuvoa. Ohjehan on peräisin Arvo Ylpön ja ns, mekaanisen kasvatuksen kulta-ajalta eli se on Suomessa ollut yleisesti käypä neuvo vielä 1900-luvun puoleen väliin ainakin ja melko yleisesti sen jälkeenkin. Noin minutkin on hoidettu, tuon ohjeen mukaan, sillä olen syntynyt 1950-luvulla. Samoin minua äitinä joskus neuvottiin vielä 1980-luvulla, ettei lapsia pidä liikaa hyysätä ja sylissään pitää. Oi aikoja oi tapoja. Saas nähdä, mitä 2000-luvun alun kasvatusopeista viidenkymmen vuoden päästä ihmetellään ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista ja hih, siinä olet kyllä ihan oikessa, että "Saas nähdä, mitä 2000-luvun alun kasvatusopeista viidenkymmen vuoden päästä ihmetellään ..." ;) Ja kiitos historiikista, Arvo Ylppö oli kyllä aikamoinen persoonallisuus, ja sen uskon, että silloin on menty mekaanisella kasvatuksella - näitä kahta asiaa en vaan itse osannut yhdistää! Onneksi ajat muuttuvat, vaikka kyllä tässä sukupolvilla on ollut ja on toisaalta yhä pitkä matka kasvaa sylitteleväksi ja halittelevaksi porukaksi - suunta on tosi hyvä. Onneksi osa on onnistunut välttymään tuolta neuvolta, mutta vielä on liuta ihmisiä, jotka ovat sen joutuneet, tänäkin vuonna, kuulemaan. Kerrassaan kummallista.

      Poista
  3. Mä sain neuvoksi,että anna sen vaan hetki huutaa...miks ihmeessä antaisin vauvan itkeä hetken,kun voin heti vastata hänen tarpeeseen??!!ja myös tuon saman neuvon minkä sä oot saanut,oon mäkin kuullut varmaan kaikkien viiden lapsen kohdalla. Enkä oo kyllä kenenkään kohdalla sitäkään noudattanut. Taidan olla huono kuuntelemaan neuvoja;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. HYVÄ, että olet huono kuuntelemaan neuvoja! Pisteet siitä :) Huudattaminen on kyllä ehdottomasti vähintään huonoin kasvatusneuvolistan kakkosena. Muistan itsekin kun kuopukseni oli pieni ja silloin kovasti oli puhetta "huudatusunikoulusta". Minusta se kuulosti kammottavalta ajatukselta, että lapsen pitäisi antaa huutaa itsensä uneen, brr. Toki moni on sitä neuvoa noudattanut mutta onneksi moni on tehnyt toisin. Vauvat ei vielä omaa niin valtavaa pelisilmää, että juoksuttaisivat vanhempiaan tahalleen, joten huutoon vastaaminen on hyvä ja tärkeä asia :) Hassua tässä on se, että sinulla on viisi lasta ja silti näitä ohjeistajia on riittänyt :D Noh, ehkäpä ohjeistajat jossain vaiheessa huomaavat että menee ihan kuuroille korville, että pitäköön mölyt mahassaan ;) Kiitos kommentista ja kivaa päivää!

      Poista
  4. Perhepedissä nukkumista on jotkut yrittäneet arvostella ja ihmetellä, että kyllähän nyt lapset omassa sängyssä. Olen aika kärkkäästi perustellut miksi perhepetiin. Ovat arvostelijat ainakin hiljentyneet, toivottavasti myös ymmärtäneet. Nykyään pääasiassa pahat unet tai muu herätys yöllä tuo lapsen/lapset viereen tai miehen yövuorossa usein nukutaan yhdessä. Lapset ovat pieniä hetken ja koittaa se päivä kun ei enää viereen tulla. Toivottavasti silti niin ei käy vielä pitkään aikaan. ❤️
    Itsehän huusin vielä yläasteella iskän sammuttamaan valon ja antamaan hyvän yön suukon. 😄

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perhepeti tulee listalle kyllä ehdottomasti kärkikolmikkoon! Meillä ei ole siitä kokemuksia, mutta tiedän monien sitä ratkaisua hämmästelevän. Meillä ei siis nukuttu perhepedissä, ei siksi että vastustaisin sitä, vaan siksi kun me kaikki nukutaan paremmin omissa sängyissämme, mutta tottakai viekkuun on aina tarvittaessa saanut tulla. Käsittämätöntä, että joku on siitäkin jaksanut teille jäpättää. Hienoa, että olet perustellut asian jäpättäjille. Ehkäpä olet saanut muutoksen aikaan ja osa jäpättäjistä on muuttanut mielensä asian suhteen, eikä suhtaudukaan enää asiaan niin negatiivisesti ja jättää joutavat ohjeistukset antamatta :)

      Hih, kyllä ne yläasteelaiset on niin pieniä, kaikesta suuruudestaan huolimatta <3

      Kiitos kommentista ja ihanaa viikonloppua teidän perheelle!

      Poista

Kiitos kommentistasi.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...