Kaksplus.fi

torstai 26. lokakuuta 2017

Mene itse katsomaan, mitä kouluun kuuluu

Suurin muutos eskarin ja koulun välillä on se, että kun lapsi aloittaa koulun, et olekaan enää joka päivä kartalla siitä, miten päivä todella on mennyt.


Minä tunnustan olevani yksi niistä mutseista, joka päiväkodissa ihan joka päivä kyseli, että mitenkäs päivä on mennyt, mitä te olette tehneet jne. Olin päivittäin kartalla siitä, kuka oli tönäissyt ketäkin, miten sormiväreillä maalailu oli sujunut ja kuinka päiväunille oli nukahdettu. (Toivottavasti en ollut kenenkään hoitajan painajainen, että voi ei, taas SE tulee ;))

Sitten kun lapsi aloitti koulun, se olikin aikamoinen yllätys. Ensimmäisenä koulupäivänä me kokoonnuimme koulun pihalle, jossa vanhempia ja ekaluokkalaisia vastassa oli uudet opet ja rehtori. Pienen briiffauksen jälkeen ekaluokkalaiset kipittivät luokkiinsa ja ulko-ovet sulkeutuivat meiltä vanhemmilta. En siis ehtinyt nähdä kuin vilaukselta minkä näköinen lapseni ope on ja tiesin oven mistä lapset menivät kouluun sisälle. En tiennyt esimerkiksi missä lapsen kotiluokka on. Ensimmäistä koulupäivää ei menty seuraamaan. Ihan hyvillä mielin jätin lapseni sinne ja menin sitten koulupäivän jälkeen vastaan tutulle ovelle.

Meidän koululla opettajan ja kotiluokan näkee pääsääntöisesti ensimmäisen kerran vasta syksyn ensimmäisessä vanhempainillassa. Sitä ei siis kannata missata, vaikka se tuntuisikin puuduttavalta ajatukselta kaikkien työ- ja arkikiireiden keskellä.


Monille ekaluokkalaisille jokainen koulupäivä on niin täynnä tohinaa, että koulupäivästä kertominen voi olla hankalaa. Pienessä päässä pyörii monta asiaa ja siksi lapsi voikin vastata, kun kysyt miten koulupäivä sujui, ettei muista miten tai sitten hän kertoo vain siitä, kuinka hieno Spiderman kaverin repussa on kiinni, sellaisella hopeanvärisellä metallisella renkaalla. Eli kyllä se muisti pelaa, se vaan toimii tässä kohtaa tahattomasti valikoiden. Voi esimerkiksi jäädä kertomatta se, että kuinka reippaasti hän viittasi aamupiirissä. Häh? Missä aamupiirissä? En ole kuullutkaan mistään aamupiiristä!

Onneksi monet ekaluokkaisten opet on hyvin aktiivisia ja tiedottavat viikon kuvioista kotiin, kukin omalla tavallaan. (Ja jos tiedota, niin pyydä ihmeessä tiedottamaan!) Monet laittavat Wilmaan kuvauksen viikon tapahtumista: mitä on tehty, opittu tai koettu. Joku taas voi pitää vaikkapa luokkablogia ja kertoa kuulumisia sitä kautta. Joten tuleva ekaluokkaisen vanhempi: älä ole huolissasi, kyllä sinä saat tietoa mitä siellä koulussa tehdään, muutenkin kuin läksyjen muodossa, vaikkakin ihan yhtä tarkkaa selontekoa et enää saa, kuten päiväkodista todennäköisesti sait. Kysele silti lapselta, kuinka se koulupäivä on mennyt. On tosi tärkeää, että olet aidosti kiinnostunut. Auta lasta kertomaan päivästään, tee avustavia kysymyksiä, esimerkiksi: mitä ruokaa söit tänään? Kenen kanssa leikit välitunnilla? Kunhan et tenttaa vaan kyselet lapselle sopivaan tyyliin.

*BeeBot

Syyskuun lopussa järjestettiin valtakunnallinen Kodin ja koulun päivä. Minulle tuli mahdollisuus osallistua tuohon päivään ja se olikin ihan mahtava tapahtuma! Vanhemmilla ja muilla perheenjäsenillä oli siis mahdollisuus mennä tutustumaan mitä koulussa ja oppitunneilla tapahtuu. Oppilaat olivat luokissaan ja opiskelivat lukkarin mukaisia aineita. Perheenjäsenet saivat sitten sivusta seurailla, kuinka vieraskoreasti lapset olivat ;) - tai siis kuinka se opiskelu sujuu. Yksi lapsi tunnustikin, että oli jännittävää, kun aikuiset seurasivat tunnin kulkua. Ja sen uskon! Kymmen uteliasta silmäparia selän takana. Voin kuvitella jos tässä blogatessa tuolla selkäni takana olisi samanlaiset silmäparit, kyllä vähän punastelisin ja voisi olla writer's blockia jos jonkin näköistä!

Mutta oli tosi kiva saada lasten koulupäivän ytimestä ja ryhmädynamiikasta kiinni: millaiset välit lapsilla keskenään on, kuinka oma lapsi toimii - ainakin vieraskoreuskertoimella siivilöitynä ja  millaisia rutiineja tai tapoja opettajilla on.

Joten jos ensi vuonna järjestetään taas Kodin ja koulun päivä ja jos sinulla on mahdollisuus osallistua siihen, mene ihmeessä katsomaan omin silmin ja kuuntelemaan omin korvin, mitä kouluun kuuluu!



Ja tätähän se on, suureen maailmaan siirtyminen. Minusta on tärkeää olla perillä siitä, kuinka eka- tai tokaluokkalaisen koulupäivät sujuvat ja mitä siellä koulussa tapahtuu. Mitä isommaksi lapsi kasvaa, sitä valikoivammin lapset enää tuntuu mitään kertovankaan ;) Muista silti olla kiinnostunut lapsen koulupäivistä, vaikka hän olisikin jo kasvanut pikkukoululaisesta isoksi!



*Bee-Bot on Applen laitteille suunniteltu sovellus, jonka avulla lapset voivat opetella ohjelmointia. Eli BeeBotissa on tarkoitus liikutella mehiläistä kukkasen luo. Ensin annetaan nuolilla käskyjä, kuinka kohteeseen päästään. Esim. eteen, eteen, eteen, käänny vasemmalle, eteen, eteen, käänny oikealle ja yksi eteen. Sitten painetaan Go ja mehiläinen alkaa liikkua. BeeBotin voi ladata ilmaiseksi iPadiin tai iPhoneen. Tätä sovellusta voi käyttää minkä ikäisenä vaan. Voit siis antaa neljävuotiaasi treenata loogista ajattelukykyä, tee harjoitteita itse tai pistä vaikka mummin aivonystyrät hommiin! Kunhan helpoimmista radoista on selvitty, voit siirtyä farmiradalle. Sitten ehkä tarvitset jo lapsia kertomaan mitä seuraavaksi täytyy tehdä - koska niinhän se menee, että lapset omaksuu nämä tällaiset valovuosia nopeammin kuin me peruskoulumme vuosikausia sitten päättäneet ;) Tämä ei ole maksettu mainos, kunhan itsekin ollaan sitä vaan huvikseen pelailtu, eikä tämä ole Applen mainos, me vaan ei olla löydetty Beebotille vastinetta Androidista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...