Hyvää perjantaihuomenta!

Tänään mulla on jännä päivä, kun tavarat alkaa oikeasti siirtyä hiljalleen uuteen kotiin. Ekaa kertaa tehdään muuttoa rauhaisella aikataululla, ei tartte muuttaa päivässä :) Kova stressi on puskenut muuton ulkopuolisilta osa-alueilta päälle jota päätin tänään aloittaa aamuni inkivääriteellä. Lieventää karheaa kurkkua, rauhoittaa mieltä ja kehoa sekä karkoittaa päänsärkyä. Pukkan inkivääriteen jälkeen kokeilussa on Yogi, aika tymäkkää on, mutta ah niin ihanaa!

Ihanaa perjantaita, älkää paleltuko tuolla ulkona :)

Pakkailua.

Muutto on jo aivan käsillä.

Koti täyttyy pahvilaatikoista. Pian myös muovisista muuttolaatikoista, jotka Niemeltä on tilattu.

Tyhjiä hyllyjä. Talteen kerättyjä aarteita. Tarralappusia. Uudelleen järjesteltyjä paikkoja. Hassuja yhdistelmiä. Kaikkea sitä ja paljon muuta. Siltä näyttää meidän muutto.

 

Olen käynyt uudella tontilla koskemassa uuden oven kahvaan. Ihaillut omaa nimeäni ovessa. Pieniä, herkkiä asioita, suuren unelman käydessä toteen. Syksy tuo mukanaan isoja haasteita. Mutta pieni ripaus tähtipölyä unelmien päälle saa arjen tuntumaan oikeastaan melko mukavalta ♥

Lähiaikoina piipahdan uudella kodilla kameran kanssa. Oijoi. 

Moi.

 

Olisikohan minun ja kameran hiljalleen aika heräillä päiväunilta? ;) Moi lukijat, ihanaa kun te olette yhä siellä! Mun on ollut tosi ikävä teitä! Ikävä ihania inspisblogeja! Mun kellossa vaan on joku vika. Siinä on liian vähän tunteja...onko muille äideille tuttua?

Päiväunilla

Hei! Blogi on nyt hetken päiväunilla! Inspis ei ole kadonnut, ainoa mikä on kadonnut, on aika!

Vihreitä omenoita, keltaisia lehtiä, muuttoa.

Ei sen ihmeellisempää ♥

Ikea Paperikauppa

Ikea on avannut itselleen oman Paperikaupan. Paperikauppa löytyy Ikean sivuilta Sisustustarvikkeet-otsikon alta ja pikalinkki paperikauppaan on tässä: PAPERIKAUPPA

Minä yritän nyt muuttoa ajatellen pitää kaikki hankinnat ihan minimissä, mutta oli muutama asia jotka halusin välttämättä kotiin ;)

Joko sinä olet käynyt paperiostoksilla?

My summer love

Tunnustaako kukaan
kiintyvänsä joskus johonkin vaatteeseen niin paljon, että se saattaa valikoitua vaatekaapista päälle jopa useammin kuin muut vaatteet?

Minä tunnustan.

Minun kesän rakkausvaate oli ehdottomasti tuo Elloksen hame. Rakastan mustaa, kesälläkin, tuo helman paisley-henkinen kuvio toi kesäistä ilmettä ja hameessa on vielä kaiken hyvän lisäksi taskut: sinne sai sujautettua puhelimen ja avaimet :) Käytin sitä viikottain!

Nyt syksyn tullessa en luovu kyllä vieläkään leggingseistä mutta kesähameet pakkaan muuttolaatikoihin ja päälle tulee enemmän farkkuhameita, paksumpia kankaita ja syvempää mustaa ;)

Onneksi syksy ei ole vielä painanut päälle - nautin niin paljon näistä aurinkoisista ja lämpimistä ilmoista :)

Have a great Thursday ♥

Ei ole kiire mutta silti mähaluunnythetipaikalla!

Muuttoprojekti edistyy ihanasti hiljalleen ja ollaan oikein hyvin aikatauluissa. Muuttolaatikoita on tilattu seitsemänkymmentäviisi. Yksi per neliömetri. Niitä helposti pinottavia, Niemeltä. Ja tietenkin nokkakärryt, joilla on helppo siirrellä laatikoita paikasta toiseen. On tilattu pakettiauto. On tiedossa päivä, jolloin avainnippuuni lisätään kaksi uutta avainta. Sitä en tiedä, minne meidän postilaatikko tulee. Mutta sen tiedän, että kiirettä ei ole.

TO DO-listani täyttyy merkinnöistä ja päivämääristä. Minulla on valtavasti kokemusta kotimuutoista. Onko se sitten hyvä vai huono asia, tällä hetkellä ainakin tuntuu hyvältä :)

On ihanaa pakkailla fiiliksen mukaan. Kymmenen Jättene-pahvilaatikoa haettiin Ikeasta, joihin on pakattu lakanoita, pyyhkeitä, vaatteita. Näitä laatikoita haetaan vielä kymmenen lisää. Pakkausinspis puri luultua kovempaa ja haluan vielä pakata jotain jo hyvissä ajoin valmiiksi :) Ja inspistä tietysti lisää se, että ehdimme sittenkin kuljettaa jonkun verran tavaroita uuteen kotiin ennen varsinaista muuttopäivää. M-A-H-T-A-V-A-A!

Hyllyjä on skruuvailtu seinistä irti. Tehdään nyt kaikkea mahdollista mikä vaan helpottaa todellista muuttourakkaa. Ihanaahaikeaajännittäväämahtavaahuippuaiik!

Odottavan aika on kyllä kamalan pitkä ;) Voi kuinka tahtoisin jo nyt olla ripustamassa verhoja! Levittämässä mattoja! Kytkemässä lamppuja! Tai siis katselemassa kun mies kytkee lamput ;) Kurkistella terdeltä kahvikuppi kädessä miltä upouudet naapurit näyttää. Istuskella lasten kanssa uuden hiekkalaatikon reunalla. Äkkiä, nyt heti, tahdon! Maltti ja kiire ei nyt keskustele keskenään ;)

Ajatella. Joku teistäkin voi olla meidän uusi naapuri! Heippa vaan, kohta täältä tullaan! :)

Less phone is more life, Day 1 and 2

Viime viikolla kerroin lähteväni mukaan haasteeseen, missä otetaan etäisyyttä omaan älypuhelimeen. Jutun voit lukea TÄSTÄ.

Puhelimen paikka iltaisin olisi eteisessä, lipaston päällä.

Tämähän sujuu yhtä hyvin kuin laihis, kuntokuurin aloitus tai suursiivous lauantaiaamuna.

Eli ei suju :D Ei todellakaan mene kuten suunnittelin :D

DAY 1, maanantai
Työpäivän ajan näpräsin puhelinta melko vähän (hih). Työpäivän päätteeksi googlasin säätä, etsin inspiskuvia Pinterestistä, piti googlata jotain työasioihin liittyviä prosesseja (joo ilmatteeksi vapaa-ajalla, tyhmää mutta kun minkäs teet jos oma työ on kiinnostavaa) Päivän päätteeksi totesin myös ihan oikeesti googlanneeni mikä on Täkänä. How smart is that?

Tunsin: syyllisyyttä, vähän. Kun PITI sitoutua tähän projektiin IHAN OIKEESTI eikä LEIKISTI ja siinä mä sitten melkein googlasin että voiko syyllisyydestä saada tykytyksiä :D

DAY 2, tiistai
No! Uusi päivä, uusi aamu ja uudet kujeet. Aamulla puhelin soi ja taas: FB, Instagram, IS, IL ja lopulta vessassa tuli ahdistus! Mun on pakko nyt laittaa tää luuri tonne hyllylle. Siellä se oli. Hetken. Sitten se ui mukana töiden pariin. Työkoneella tsekkasin ennen töiden alkua FB. Sekä tauoilla. Instagram oli aikalailla koko työpäivän ajan kiinni. Töiden jälkeen lähdettiin viemään lapsia mökille, joten piti googlata karttaa pariinkin otteeseen, kun etsittiin mökkikunnasta paikallista apteekkia, sen aukioloaikoja ja vähän googletin unientulkintaa. Autossa soitin Spotifystä musiikkia, tsekkasin FB ja illalla pizzan vastaanotettuani piti ottaa Insta auki ja click... Ja sitten maratonpuhelu 60min+ siskon kanssa ja puhelin lataukseen: akku ei kestä!

Tunsin: huvittuneisuutta. Edelleen on tää projekti vähän vaiheessa. Mutta ehkä huomenna better luck? Ehkä mun ongelma ei niinkään ole itse luuri vaan FB... (Etsitään syyllisiä muualta kuin mun korvien välistä, yes please!)

Mutta jotain hyvääkin! Haasteen ilmoille heitti Peppi ja nyt Pepillä sekä sen Jukalla on ihana rakkaushauvavauva ♥ Lunan suloisia ja pulleita vauvatassuja pääsee seuraamaan Instagrammista: lunarakas - koita tässä nyt sitten vieraantua pihelimesta/Instasta/yms, kun eihän tommosia megasuloisia kuvia voi kukaan vastustaa :D

HUOMENNA mä kaivan jostain taskunpohjalta sen tahdonvoiman ja aamulla selaan korkeintaan FB, en yhtään vilasekkaan IS tai IL. Ei millään pahalla eikä tämä ole boikotti. Tämä on itsehillintää jota minulla ei ole.

Miten teillä muilla

haasteeseen mukaan tarttuneilla menee?

ps. kuten huomaat - ei se ole niin vakavaa jos vähän lipsahtaa. Elämä on ihanaa ja siitä pitää nauttia - joskus on hyvä haastaa itsensä mutta loppupeleissä on tärkeintä tehdä sellaisia ratkaisuja mitkä tekee juuri sinut itsesi onnelliseksi ♥

Good night ladies & gentlemen!

Fresh!

Minulla olisi teille yksi tunnustus. Kolmevuotiaallani on aina vuodenajan vaatimat ja oman koon mukaiset talvi- sekä välikausivaatteet. Mutta yksi puute on ollut: ohuempi, ns. kesätakki. Hän, tuo kolmevuotias poitsu, on kulkenut vielä tähän päivään saakka kahdeksankymmentäkuusisenttisessä kesätakissa :D Nope, not kidding! Ei vaan ole löytynyt sopivaa takkia ja poika inhoaa shoppailua, joten sillä on menty niin kauan kuin vetskari menee kiinni. No. Enää ei mene. Niinpä aamulla käytiin keskustelu: "Rakas, lähdetään tänään Itikseen ostamaan sinulle uusi takki. Ja kengät" "EI MENNÄ" "Kyllä me mennään, tarvitset uuden takin ja kengät" "EI MENNÄ". Keskustelu olisi kyllä kuulostanut tismalleen samanlaiselta avomieheni kanssa käytynä ;) (Sorry sweetie!)

Pienten uhmaraivareiden ja äkämökökohtausten jälkeen löysimme sopivan takin ja kengät H&M:stä. Pikkuinen lataa päiväunien jälkeen vielä hieman akkuja katsellen Lauri kilpa-autoa DVD:ltä, istuisi varmaan vieläkin takki päällä ja kengät jalassa, jollen olisi käynyt riisumassa uutta takkia pois hänen päältään. Kenkien kohdalla tein kompromissin, vielä saa tallustaa ne jalassa sisällä, kun pohjat on puhtaat mutta tänään kyllä liataan kengät, kun lähdetään ostamaan lauantaikarkit lähikaupasta :D Kuinkahan monta kertaa poikanen pyllähtää matkan varrella, kun uskon silmien olevan nauliintuneena upouusiin kenkiin? ;) Herkkää tuo kolmevuotiaan suhtautuminen kympin kenkiin: monet kerrat on toistellut ja ihmetellyt, että onko nämä oikeasti hänen iki-iki-omat? Ja kyllä ne on. Että ei tuosta ainakaan mikään hälläväliä-materialisti ole kasvamassa. Yes.

TOINEN aihe tähän liittyen olisi se, josta en viitsi purnata kovin pitkästi, mutta johon varmaan kaikki poikien äidit voivat samaistua...Kyllähän se tuolla ostoksilla vähän (enemmänkin) ihmistä syö, kun hyllyt notkuvat tytöille hattuja, pipoja, vetskaritakkeja, kahden nappirivin takkeja, yksinappisia takkeja, A-linjaisia takkeja, pusakkamaisia takkeja, mekkoja, paitoja, housuja, rannekoruja, hiuspompuloitapeilejäkenkiäsäärystimiä - you name it! Pojille on sitten kahta mallia takkia, VALITSE näistä ja ehkä joku musta tai sininen pipo, "tässä rekissä on kaikki myymälämme poikien vaatteet ja tuo sadanneliön tila tuolla taaempana on tyttöjen osasto". Meinasin parahtaa itkuun, miten surkeat valikoimat pojille on kaikkea - verrattuna tyttöihin! Onnea on ja ei ole, että kotona on myös tyttö, jolle voisi ostella kaikenlaista mutta ei taas viitsi, ettei toinen joudu jäämään ilman... Onneksi tässäkin asiassa ollaan menossa hiljalleen parempaan suuntaan JA toivottavasti prinsessa Madeleinen esikoisesta tulee poika ja täten hän saa ruotsalaisten suunnittelijoiden kädet ja kynät syyhyämään inspiksestä - saadaan sitten putiikit täyteen poikien vaatteita ja varmaan vähän muutakin ;)

Nyt välipalaa nassuun ja nauttimaan ihanasta syysauringosta ulos! MOI!

My precious partner for life!

Rakastan iPhoneani aivan valtavasti. Maailman täydellisin puhelin maailman parhaimmilla ominaisuuksilla. Minulla on siis sellainen vanhempi fooni, iPhone 4S. Se uusi iPhone 5 shampanjan värisenä olisi kyllä aika herkku... ;)

Selailen älypuhelimellani Facebookia useita kertoja päivässä.

Toisinaan se on jo aika ärsyttävää ;)

Lisäksi kurkin monta kertaa päivässä Instagrammia.

Minä seuraan kahdeksaakymmentäkolmea huikeaa kuvaajaa.

iCloudini vinkuu jatkuvasti, että tallennustila alkaa olemaan lopuillaan.

Puhelimessa on yli 1000 kuvaa joista yhtään ei malttaisi poistaa ;)

Seuraan säätietoja päivittäin.

Tarvitseeko huomenna tarhaan verkkarit vai vk-vaatteet?

Voinko lähteä kankaisilla kengillä vai kumisaappailla?

So far syksy näyttää tosi hyvältä!

Pinterestiin olen aivan koukussa.

Mahtava keksintö!

iPhonesta tulee seurattua myös Julkkis-BB:tä.

Ja lisää BB:tä...

Ja matkojen suunnittelussa puhelin on korvaamaton!

Monelta se bussi menikään, entäs metro?

Aamulla ensimmäisenä tsekkaan FB, Instagram, IS ja IL. Sitten vessaan harjailemaan hampaita, tarkempaa perehtymistä ja tutkailua, mitä ystävilleni on yön aikana tapahtunut. YÖN AIKANA.

Päivän mittaan istun tuntikausia puhelin kourassa - hyvästä tai huonommasta syystä. Työmatkalla soitan suosikkibiisejäni Spotifystä ja torkun koko bussimatkan töihin.

Illalla viimeisenä makuuhuoneesta sammuu kattovalo. Tai siis oikeastaan toiseksi viimeisenä. Koska minä tsekkaan vielä FB, Instagram, Pinterst, Foreca, ehkä jokusen blogin ja...

Sitten näin tämän kirjoituksen:
I AM PEPPI: PHONE MUCH?

Ja katsoin tämän videon. [ Kandee katsoa ]



OUCH! Tunnen piston itsessäni! Olen puhelinaddikti! Sen verran olen kovettanut itseäni, että pidän puhelimen öisin äänettömällä, ooh!


Peppi heitti ilmoille haasteen:
"Otetaanko addiktit yhteinen haaste? Ensi viikolla jätetään puhelimet sinne eteiseen ja vierottaudutaan vähän. Keskitytään kotona kotiin ja perheeseen, eikä näperöidä puhelinta. Ollaan hyviä partnereita. Puhelimessa saa puhua, mutta ei järjettömiä määriä. Ei oteta puhelinta sänkyyn, saatika vessaan mukaan. (Juu teen myös niin, koska en ole koskaan osannut lukea lehteä vessassa.)"

Mä oon niin messissä!

Ainoastaan sen verran joudun joustamaan, että puhelimen joudun ottamaan sängyn viereen, koska siinä on herätyskello. Mutta muuten, minimalisoin räpeltämisen.

Mietin jopa, heittäytyisinkö extremeksi ja pitäisi Facebookin kiinni koko viikon? :> Se kyllä varmaan kostautuisi Instagram-päivitysaaltona ;)

Käykäähän ilmoittautumassa Pepille ottavanne vieroituskuurin älypuhelimestanne. Tai kertokaa tässä.

Uskallatko heittäytyä?

Lastenhuoneeseen?

Silloin kun esikoiseni aikoinaan siirtyi pinnaäsngystä isojen sänkyyn, ei näitä ihania Gulliver-sänkyjä ollut vielä myynnissä. Nyt jos minä saisin päättää, hankkisin molemmille tenaville tuollaiset. Aivan järjettömän ihanat! Nythän siis isompi nukkuu suloisessa Kritter-lammassängyssä ja pienempi nukkuu isosiskonsa perintösängyssä, eli Leksvik-pinnasängyssä, mistä sai yhden sivun kokonaan irti. Vanhassa Leksvikissä on jotain samaa henkeä Gulliverin kanssa? Mutta tuleeko liian isoja muutoksia kertaheitolla, jos pieni muuttaisi tutusta ja turvallisesta "pesästään" muuton yhteydessä isojen lasten sänkyyn? Onneksi meillä ei ole kiire ja Ikeat on melkein aina auki ;)

Ikea Gulliver, 109€

 

Yksi isoimmista muutoksista tulevassa muutossamme tulee olemaan se, että lapset siirtyvät nukkumaan eri huoneisiin. Vierekkäisiin, mutta silti se rakasällöttävänkammottavanihana sisarus ei olekaan tuhisemassa/aivastelemassa/röhisemässä/hihittelemässä siinä kädenulottuvilla. Olenkin miettinyt, pitäisikö molemmille investoida yövaloon. Mutta onko nuo turvallisia, jos ne loimottaa läpi yön? Vai pitäisikö olla "opettamatta" yövalolle? Miten vaikea siitä tavasta on sitten joskus päästä eroon? Ikean Spöka-valaisin näyttää lempeältä, kelpuuttaisivatkohan tenavat sellaiset valvomaan heidän unta?

Ikea Spöka, 12,99€

 

Isompi lapseni on toivonut itselleen työpöytää, jonka kansi olisi avattava. Joop, ollaan ehkä pari kertaa Ikeassa tätä jo ihasteltu ;) Mutta mietin, malttaako hän pitää sitten kannen tyhjänä, koska se todella on avattava. Toisaalta kannen alle saisi kaikki tavarat siististi jemmaan. Minä vastustan aina ja iankaikkisesti avohyllyjä ja esillä olevaa "roinaa", minusta ne aina näyttävät sotkuisilta, vaikka miten niitä järjestelisi. Niinpä avattava kansi vaikuttaa lupaavalta!

Ikea Sundvik, 49,95€

 

 Ja sitten tarvittaisiin tietysti mätsäävät tuoli.

Ikea Sundvik, 19,99€

 

Pikkumies on taas vähän erilaisen työpöydän tarpeessa ja minä luulen, että Duktigissa yhdistyisi kaikki, mitä pieni mies tarvitsee ;) Joulupukki - ohoi, oletko kuulolla??? (Syyskuu on kohta jo melkein ohi, hih, sitten enää lokakuu, marraskuu ja tadaa: joulupukki, joulupukki, valkoparta, vanhaukki-kuu!)

Ikea Dugtik, 59,95€

Ja sitten tietysti tarvitaan lisää paloja junarataan, vaikka toinen kokonainen setti! Junarata on jotain mitä äitikin jaksaa Legojen lisäksi näperrellä :) Ja jostain ihmeen syystä pikkuinenkaan ei saa heti uhmaraivareita, kun kosken hänen junarataansa. Mutta yritäppä siirtää vaikka kaikkia neljäätoista sohvalle huolellisesti kyljelleen nukkumaan aseteltua pikkuautoa. Koske, jos uskallat! Hehe!

Ikea Lillabo, 14,99€

 

Lastenhuoneeseen tulee sivusta vedettävät pimennysverhot, sopivien verhojen etsintä on työn alla (ehkä löytyneet jo!) mutta suurinta päänvaivaa aiheuttaa sopivat lamput. Ei ole vielä löytynyt oikein mitään sellaista, mikä olisi molemmista lapsista -yksin tai erikseen- YES! Onneksi meillä on vielä paljon aikaa :) (Ja tietty ehkä muitakin vaihtoehtoja kuin Ikea :))

Olenkohan mä vielä ihan "nolo mutsi", jos kiinnitän kuusi- ja kolmevuotiaiden lasten huoneisiin taulut edellisestä kodistamme, missä on kerrottu, mistä pienet tytöt ja pojat on tehty? Taulut eivät löytäneet nykyisessä kodissa paikkaansa vaan ne ovat jumittaneet kaapissa tallessa muiden aarteiden kanssa. Eskariin tutustuttaessa nimittäin oli jo se "nolo mutsi", nyt se on näköjään alkanut ;)

Olen muuten realisti. Ajattelin hankkia olohuoneeseen Knodd-tynnyrin, lapsia varten. Täytyy tunnustaa, että meillä eletään enemmän kuin siivotaan tai järjestellään. Kesäisin imuri kasvaa naavaa komerossaan ja talvella illalla lelut saattavat jäädä niille sijoilleen mihin ovat aamuisilta leikeiltä jääneet, kun emme kaikelta muulta iloiselta puuhalta ole yksinkertaisesti nököttäneet kotona siivoamassa. Mutta minusta (lue: minuLLE) on tärkeää iltaisin laittaa kaksi paikkaa kuntoon seuraavaa päivää varten: keittiö ja olohuone. Jotenkin siinä sielu lepää, kun tiskipöytä on puhdas, koneessa höyryää puhtaat astiat, tasot on pyyhitty puhtaiksi ja olohuoneessa mahtuu sohvalle istumaan ilman että on kompastellut Barbeihin, pikkuautoihin tai astunut ilman fakiirimaista asennetta pystyssä sojottavaan nuken hiusharjaan. (Oli muuten auts, ei kannata kokeilla, jos olet joskus asiaa miettinyt.) Niinpä voisin (ainakin teoriassa, hehe) vain swiipata lelut tynnyriin olohuoneesta ja keittiöstä (sekä eteisestä, vessasta, vanhempien makuuhuoneesta ja...) ja roudata tynnyrin lastenhuoneeseen pengottavaksi seuraavana päivänä. Tai pitäisikö tynnyreitä olla kaksi, molempiin huoneisiin suunnistaisi täten omansa? Vai olisiko tynnyri pysyvästi olohuoneessa, lasten itsensäkään ei tarvitsisi kiikuttaa leluja takaisin huoneeseen vaan tynnyrissä eläisi omanlaisensa setti? Miten teillä muilla on ratkaistu tämä "lastenhuone levisi olohuoneeseen asti"-tilanne?

Ikea Knodd, 14,99€

All pictures borrowed from Ikea.fi.

Cognac

Jotain mitä en ole koskaan ennen kokeillut...

Syyskengät konjakin värisenä! Se oli rakkautta ensi silmäyksellä! Samoja saapikkaita oli tarjolla myös luottovärissäni mustassa, mutta eivät ne olleet yhtä ihanat. Nämä ovat minusta täydelliset. Konkakki värinä suorastaan kutsuu pintaansa rosoisuutta ja jälkiä elämästä - ei haittaa kulumat tai käytön jäljet, päinvastoin!

Tänään aamulla Helsingissä tuoksui syksy. Aamu oli vilpoisa, autojen ikkunat olivat huurteiset. Aamukaste makoili nurmikolla auringon seassa, kun otin kuvat uusista kengistäni, jotka ovat odottaneet laatikossaan jo pitkään syksyn alkua. Nyt se on tässä! Hyvästi kesä ja tervetuloa syksy!

Ihanaa syyskuuta ♥ Syyskuu on minun.

**

I just did something I've never done. I ordered new fall shoes in color cognac! It was true love at first sight and they are just perfect!

Have a wonderful September ♥ September is mine.

Shoes by Ellos.

Lamppuja!

Pääsemme tekemään muuttoa minun mittapuullani kaikessa rauhassa ja ihan ensimmäisenä sinne uuteen kotoseen pääsee verhot ja muutama valaisin. Jokunen lähtee vanhasta kodista mukaan, mutta tilamuutosten vuoksi tarvitaan myös uusia lamppuja.

Lapsille tulee omat huoneet. Nykyisessä lasten yhteisessä huoneessa tenavilla on käytössä "turvalamppu", minne ei voi saada esim. nakattua pikkuautoa sisälle eikä täten polttimo pääse särkymään. Mutta uskoisin heidän haluavan nyt omannäköiset lamput. Jos minä saisin päättää, heillä olisi samanlaiset valaisimet killumassa huoneidensa katossa, että jokin yhtenäinen fengshui säilyisi, mutta olen huomannut etenkin tuon pienemmän olevan aikamoinen "inno-marko" joten veikkaanpa vain, ettei meidän makutottumukset mene lainkaan yksiin ja tuskinpa valitsevat mitään samantyylistä edes keskenään. Voisinhan toki sisustaa lastenhuoneet sisustuslehtimäisiksi, mutta minusta lastenhuoneet on ennenkaikkea tilat, missä pienet ihmiset viettävät paljon aikaa ja täten minusta on tärkeää, että huoneet miellyttävät myös lasten omaa silmää. Vaikka puuhaammekin paljon yhdessä, on lastenhuone "se paikka" missä hengähdetään ja otetaan omaa aikaa ja tietenkin ladataan akut seuraavan päivän touhuja varten, joten olisihan se aika kamalaa, jos oma huone ei miellyttäisi. Kotimme on meidän perheen elämistä varten. Oikuttelevat ja mieltään muuttavat teinit onkin sitten jo ihan eri juttu ;) Lastenhuoneisiin pureudun toisessa postauksessa tarkemmin...

Minä ihailen aivan valtavasti niitä ihmisiä, jotka ovat tienneet oman sisustusmakunsa aina, jotka voivat huoletta lähteä shoppailemaan suunnittelematta ja napsia mukaan "kaikkea kivaa", mikä sopii kotiin lopulta aivan täydellisesti! Minä en ole sellainen, vaikka (luultavasti?) haluaisin. Minun sisustusmakuni on vaihdellut vuosien varrella aivan laidasta laitaan ja se on ollut toisaalta ihanaa mutta toisaalta rasittavaakin. Olen käynyt läpi totaalivalkoisen kauden, intialaisen tyylin Indiska-härpättimineen, maalaisromanttisen stailin Greengaten kippoineen ja nyt minusta tuntuu, että olen pudonnut vallankahvasta tyystin, kun kotona on itseasiassa neljä ihmistä, jotka haluavat laittaa asuntoa mieleisekseen. Avainsana onkin: kompromissit! (Like it or not ;))

Mutta nyt minulla on vahva käsitys siitä, millaisia lamppuja haluaisin uuteen kotiin. Ja olen aivan varma, ehkä ensimmäistä kertaa, että muukin perhe osaa arvostaa ehdotuksiani.

Yksi suurimmista muutoksista on, että keittiön pöytä siirtyy keittiöstä olohuoneeseen. Täten se aikaan saa haasteita yhdistää sekä olohuoneen lamput, että keittiön pöydän yläpuolelle sijoitettavan valaisimen. Nythän meillä on keittiön valolla valkoinen muovikupu ja olohuoneessa valkoiset paperivalaisimet.

En tiedä onko se tämä syksy vai mikä, mutta silmiini suorastaan pisti Ikean sivuilta valkoisen sijaan tummanharmaa! Aivan uusi tuttavuus minulle! Meillä ei ole (vielä) mitään tummanharmaata mutta uskaltaisin yhdistää sen aika moneen väriin ja salaa haaveilen tummanharmaasta (vuode)sohvasta ;)

"Muistilistaksi itselleni"

Ikea Foto, 29,95€

 

Minusta tapa, jolla Foto on kuvattu Ikean sivuilla tilaan, missä yhdistyy ruokailu ja oleskelu, on hurmaava. I like!

Ja sitten on tietysti upea Hektar. Kahdessa eri koossa.

Ikea Hektar, iso, 69€

Ikea Hektar, pieni, 19,95€

 

Minusta nuo Hektarit ovat jotenkin niin "rouheat", että ne ottaisivat miellään ympärilleen toisaalta graafista sisustusta, toisaalta maalaisromanttista, toisaalta sitä perinteistä lapsiperhekaoottista sisustusta - eli kaikenkaikkiaan ne antaisivat minulle kädet muuttaa mieltäni tasan niin monta kertaa kuin haluan ja sisustaa juuri sillä fiiliksellä, mikä sillä kertaa sattuu tulemaan tai olemaan. Taidan kuulkaas olla täydellisyyden lähteillä... ;)

All pictures borrowed from Ikea.fi.