Saron blogi

Etenkin ennen lasten syntymää sitä asettaa itselleen tavoitteita. Että millainen äiti on lapselleen, miten tulee käyttäytymään lasta kohtaan, mistä asioista ei aio luopua lasten tultua kuvioihin jne. Monet meistä, mukaanlukien minä, asettaa tavotteita myös muulle "aikuistumiselle" ;) Minun "When I grow up, TO DO"-listallani lukee mm. että jatka hyvän musiikin diggailua, älä haksahda lauantai-illan "koko perheen televisiopläjäyksiin", älä mammaannu ikäistäsi nopeammin jne. Vaan kuinkas sitten kävikään? Lapsilla oli kuluvalla viikolla se kauan odotettu Halloween-disko. [ Kuvassa on muutes naamari, jonka irroitimme pienemmän kokovartalopuvusta pois, että saatiin happi kiertämään paremmin. Toimii se tuunaus näinkin päin ;) ] Diskossa lapsilla tanssijalka vipatti, riemunkiljahdukset kantautuivat pitkälle ja ponnarit sujossa juoksentelivat paikasta toiseen. Kivaa näytti olevan! Samaan aikaan toisaalla diskossa yhden toisen äidin kanssa totesimme, e

Terveisiä lapsiperheen käytännönläheisestä wc:stä: Method on minulle uusi tuttavuus. Sain Habitare-messuilta bloggajalahjana Methodin käsisaippuan ja siitä se sitten lähti. Olen rakastunut. Methodin pesuaineita ei ole testattu eläinkokeilla ja he tekevät muutenkin työtä hyvän puolesta. Käy lukemassa lisää Methodin sivuilta . Kylpyhuonesuihkeesta voit lukea lisää TÄSTÄ . No onko se sitten hyvä? No on. Koska olen siivoushommissa perfektionisti, Methodin pesuaine ei onnistunut kiillottamaan peilejämme täysin laatuvaatimukseni täyttävän kirkkaiksi, mutta hanat, altaat ym. kiiltävät putipuhtaana pyyhkimisen jälkeen. Ja kun käyttöohje on helppo: suihkuta, pyyhi. Ei mitään vaivalloisia huuhtelemisia tai liottelemisia. Methodin ikkunanpesuaineen aion etsiä käsiini seuraavaksi, onko teillä kokemuksia? Se varmaan kiillottaa peilit niin, että jatkossa tarvitaan aurinkolaseja peilailuun ;) Mutta kun lapsiperheen wc:ssä ollaan, ei siellä voi pesuaineputeleita pitää näytill

Loman jälkeen paluu arkeen on aina vähän vaikeeta. Etenkin kesäloman jälkeen pitäisi saada lomaa ihan sitä palautumista varten. Meillä on ollu vähä rankka viikko. Rankka ILTAVUOROviikko, KOULUviikko, PÄIVÄKOTIviikko. Ei mitään isompaa draamaa, onneksi. Viimeinen normaalilla kaavalla menevä viikko. Ensi viikolla alkaa ihan uusi arki, uudet haasteet ja varmaan vielä väsyneemmät ihmiset, mutta on ovia, joiden taakse ei voi jättää kurkistamatta. Meidän viikonloppu alkoi terveellisesti, kun uunista kantautui ranskalaisten tuoksu ja mikrossa pyöri hampparit. Kun ei yksinkertaisesti jaksanut mitään muuta. Sen jälkeen siirtymäriittinä viikonlopunviettoon lapset levittäytyivät katsomaan Pikku Kakkosta. Toinen meditoi sohvalla, toinen pötkötti lattialla. Me ei raaskittu luopua pinnasängyn patjasta, kun pikkuruinen siirtyi isojen sänkyyn, vaan nyt se toimii tuollaisena köllöttelypisteenä tyynyjen ja vilttien kanssa. Ja tietysti kun lapset pötköttää, minä aloitin oman siirtym

Kiitos syksy, on ollut aivan upeat ilmat nauttia ulkoilusta auringossa! Illat ovat ihanan tummia, päivisin pilkistää aurinko. Täydellinen vastapari. Syksyn värit auringon hohteessa ovat kerrassaan upeat, tässä teillekin muutama herkkupala. Ensimmäisenä kuvassa suosikkini lyhtykukka. Ja voi kuinka kaikki luontokappaleet viimeisillä voimillaan yrittävät vielä kurkotella aurinkoon päin... Ihanaa, kun lapsetkin ovat innostuneet valokuvaamisesta ja se on meille yhteinen, ihana harrastus. Lasten suunnittelemat vieraspostaukset on siis tulossa ;) Nauttikaamme nyt näistä kuvista, syyskeleistä, "lämpöisistä" ilmoista. Minne ihmeeseen tämä lokakuu onkaan hujahtanut, ihan kohta sanotaan marraskuulle moi.

HUPS, olen tainnut viimeksi kertoa teille n.1,5kk sitten tästä hyvinvointiprojektistani, missä tavoitteena on tehdä muutos korvien väliin, suoriutua aikamoisesta elämäntaparemontista, vähän keventyä, nostaa kuntoa ja voida niin paljon paremmin. Joku varmaan arvaakin, miten on mennyt. Insta ja blogi on täyttynyt herkkukuvista, kun pitsaa on mätetty menemään ja kyytipoikana on ollut Blossaa ja jälkkäriksi vähän suklaatia ;) No ei se nyt ihan ole koko totuus. Hyvin menee . Paino on heilahdellut: vaikein viikko oli tyttären "kaverisynttäriviikko", kun leivoin, maistelin, kehitin reseptiä ja söin muutenkin huonosti. Mutta se oli vain elämää! Painotilanne on ollut joko jumi tai laskusuhdanteinen ja se on ollut hyvä! Mutta tuli tuossa hirveä hyppäys, +1,2kg. Mutta se hyppäys johtuu siitä, kun ostin uuden vaa'an. Se näyttää 1,2kg enemmän kuin vanha, kun testipunnituksia tein, eikä haittaa ollenkaan. En alkanut muuttamaan vanhoja merkintöjä painopäiväkirjastani va

Radiosta nappasin tämän aiheen ja kyselin tästä jo Facebookissa omilta kavereiltani, mutta nyt kysyn samaa teiltä perjantain iloksi... miten hemmottelet itseäsi? Miten minä hemmottelen itseäni? Heti ensimmäisenä tulee mieleen kampaaja, missä ehdin käydä aivan liian harvoin. Sama koskee hierojaa. Muistan hierojan olemassaolon yleensä vasta silloin, kun pää ei enää käänny ja sitten seuraavat vapaat ajat hyväksi havaisemalleni hierojalle on viikkojen päästä, just niin mun tuuria! ;) Toki hemmottelen itseäni arkisemmillakin jutuilla, kuten herkuilla. Kuvassa on Cloettan uutuussuklaa, mikä oli rakkautta ensipuraisulla! Kahvin makuinen suklaa, mikäs sen ihanampaa? Hemmottelen itseäni myös lasillisella kuohuviiniä tai menemällä kahvilaan jollekin herkkukahville ja leivokselle. Näitä sattuu ja tapahtuu niin harvoin, että siksi ne ovat luksusta. Huomaan, että hemmottelen itseäni aivan liian vähän ja liian harvoin! Kiitos kiireisen arjen sekä hyvässä, että pahassa - mit

Yhdessä postauksessa kerroin ( TÄÄLLÄ ) lokakuun nopsasta kauraomenapaistoksesta ja kuinka vihdoinkin ehdin sitä tehdä. Huomasin viikonloppuna, että olen tässä viime aikoina aivan ylittänyt itseni: löytänyt uusia reseptejä viikottaiselle ruokalistallemme. Olen tutustunut tarkemmin minulle vieraisiin ruoka-aineisiin, kuten kaaliin ja tofuun. Olen leiponut. Olen tehnyt hassuja cupcakeja ja olen lähtenyt vartavasten kaupasta hakemaan omppuja paistokseeni. Olen perustanut salaisen ruokablogin, jonne olen siirtänyt kaikki reseptikansioni herkut kuvineen päivineen, omaa perhettä varten. Eipä tällaista tapahtunut vielä vuosi tai kaksi sitten. Miksi? Lapsiperhearki. Voi jösses. Ellet ole siunattu aktiivisella tukiverkolla ja superhelpoilla lapsilla, se voi olla aikamoinen sirkus! Siihen jos ympätään vielä sairauksia, parisuhdevinkuroita ja vaikka koliikki, niin avot. Unohtamatta tietysti tätä koko palettia: työt, kotityöt, harrastukset, kaikki! Muista, ehdi, älä ole myöhässä, jaksa, älä un

On tullut aika viimeisten Habitare-kuvien. Ja tiedättekö mitä, säästin söpöimmät viimeiseksi! ** Whait, do I need to say more? ;) Hetkeni alimittaisena Maija Poppasena, koska en ylettänyt sateenvarjoihin. Tässä kuvassa minua puhuttelee värit. Värit, joita haluan kotiin. Vaan miten saisin viherkasvit pysymään hengissä... Ihana Omana. Wait, palataan vielä tuohon ihanaan Omanaan. Se suorastaan valaisi minut messuilla. Korttinen on sujautettu visusti talteen, koska ruokapöydän yläpuolelle on tulossa uusi valaisin, olisikohan se ehkä Omana? Käy kurkkimassa heidän sivuja TÄÄLLÄ . Minäkin olen kurkkinut, monen monta kertaa. Voisin ottaa kotiini vaikka ne kaikki. Loppuun laitan herkuimman kuvan, mitä kamerastani löytyi. Tässä messukuvassa on kaikki elementit kohdallaan ja tämän pohjalta meidän kodin sisustusta lähdetään kehittämään. Luonto, mä rakastan sua! Näin on taputeltu neljän postauksen

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän huomaan rakastavani paitsi vuodenaikoja, myös kotimaisia makuja. Lapsuuden inhokkini omena on nykyisin syksyn jälkkärilistojen kärkisijalla. Niinpä joka syksy on saatava kauraomenapaistosta, miksei sitä voisi saada ympärivuodenkin, mutta tämän popsiminen on vähän sama kuin glögin juonti kesällä. Ihan hyvää, mutta tunnelmaan ei meinaa päästä. Vihdoinkin ehdin sitä tehdä ja syyn kerron teille myöhemmin. Tämä tehtiin Hellapoliisin ihanalla ohjeella, käy kurkkaamassa TÄSTÄ . #KutsuSyömään Samaisella kuvateemalla osallistuin myös Ikean #KutsuSyömään -kuvakilpailuun. Kurkkaa kuva TÄSTÄ . Kisa löytyy Instagramista TÄÄLTÄ ja Facebookista TÄÄLTÄ . Ideana on siis kutsua porukkaa syömään, napata kuva ja postata se someen (lue tarkemmat ohjeet Ikea Suomi Instagramista tai Facebookista). Joka viikko arvotaan 50€ lahjakortti Ikeaan ja pääpalkintona on huikea 1000€ lahjakortti Ikeaan. Vaikka eikös se ole pääasia, että on saanut viettää

HUH! Lomani alkoi hirveällä jännityspaniikilla, kun edessä oli vähintäänkin satavaiheisen autokoulun viimeinen vaihe: syventävävaihe kera teoriaopintojen ja ajelu omalla autolla liukkaalla radalla. Onneksi olen tosi hyvä ottamaan mielen zenin haltuun ja olemaan jännittämättä...NOT! Vuosi ajokortin kanssa on ollut kyllä täynnä kaikenlaista. Että jos vaan jollekin voi sattua ja tapahtua, niin minullehan se sitten sattuu ja tapahtuu. Kuten että ensimmäisenä työaamuna auto ei hörähtänytkään käyntiin. Ei sitten niin millään. Kunnes selvisi, että akku oli tyhjentynyt yön aikana. Niinpä tietysti! Tai kun ensimmäisen kerran menin automaattiseen autopesuun. Ja etuovi ei pesun jälkeen auennutkaan ja jäin sinne pesukoneeseen jumiin autoineen päivineen! :D Tai kun luulin varoituskolmion kotelossa olevan tunkin tai kun epäilin, ettei sumuvalot toimi kun en tiennyt että niitä kuuluukin olla vain yksi ja se pleksi ei muuten ole väriltään valkoinen, hah hah hah! No mutta mistäs se