HUH mikä viikko!

Onpa ollut viimeiset pari viikkoa vähän semmosta paniikinsuloista sekamelskaa

... usko on ollut koetuksella.

Kotona on ihan kamalan sotkuista

... mutta viikonloppuna on aikaa siivota.

Töissä on ollut hurjaa

... mutta sain lupaavia uutisia.

En ole saanut nukuttua

... mutta luin tumman suklaan auttavan kroppaa toipumaan unettomuuden aiheuttamista vaivoista.

Lapset ovat käyneet vähän (paljon) hermon päälle

... mutta onneksi ovat siirtyneet lomamoodiin ja kitka helpottaa

... mutta onneksi on kesä ja riekkuvat lapset voi siirtää ulos riekkumaan

... mutta onneksi on kesä ja voi itse siirtyä ulos riekkumaan

Olen kaivannut tulenpalavasti omaa aikaa jota en voi saada

... mutta olen säilyttänyt toivonkipinän ja saanut lohtua: oma hetki on tulossa.

Vein lapsen parturiin ja petyin pahasti, taas kerran

... mutta päätin tarttua härkää sarvista ja opettelen leikkaamaan myös pojan hiukset itse.

Olen käynyt ihan alamaissa

... mutta onneksi on ihminen joka tulee viereen ja sanoo että kaikki järjestyy.

Olen voinut fyysisesti huonosti

... mutta olen ilahtunut miten hyvinvointiprojektiin on taas päästy käsiksi. Kunhan vaan muistaa syödä tarpeeksi.

Olen haaveillut paljon

... ja päättänyt alkaa toteutushommiin.

Olen valittanut asioista

... mutta olen tuntenut syvää kiitollisuutta, iloa ja niin suurta rakkautta että melkein tekee kipeää.

Selvittiinpä tästäkin viikosta

... ihan kelpo viikonloppu eespäi! :)

Toivottavasti teillä on ollut mukavampi viikko ja

edessä erinomainen viikonloppu!

Olkaa kilttejä - etenkin itsellenne!

Sari