Saron blogi

Älä leiki ruualla, se on niin lapsellista! Kun lapsi on lomailemassa, me lainattiin yhtä Lego-ukkoa ja loihdittiin sille aika komeat uudet hiukset. Siitä sitten tietysti otettiin kuva, laitettiin sosiaaliseen mediaan ja nauratettiin ihmisiä. Niin ja lopuista vatuista tehtiin herkullinen piirakka. Oli kyllä niin hyvää "piikalaa", kuten eräs pikkuihminen tapasi pienempänä sanoa, että sitähän täytyy tehdä heti uudestaan, kun tämä Lego-ukon omistaja palautuu mökkireissultaan. Meidän perheen elämää ja näitä tällaisia höpöhöpökuvia voi seurata myös Instagramissa. Olen siellä... SARDEGRAM Oletko sinäkin Instassa? Millä nimellä löydän sinut? Lauantaiterveisin, Sari

Mä olen syvästi rakastunut Helsinkiin. Kesä Hesa on kyllä aikamoinen paikka. Blogistaniassa on ihailtu kuvia terassiloista, keskustan tarjonnasta ja hiekkarannoista. Me lähdettiin tonne toiseen suuntaan, ihan idän laitamille. Mä edelleen uskon, että parhaat huvit on ilmaisia. Okei, pakko myöntää, Lintsi ja Korkeasaari on ihan vailla vertaansa, mutta yks parhaista on silti: Suomen luonto. Valtava klisee, tiedän, mutta myönnä pois, olet samaa mieltä ;) Kesä, aurinkoiset päivät, toppatakittomat ulkoiluhetket ilman syväjäätymistä - elämää parhaimmillaan! Uskoisitko, että nämä kuvat on 15km päässä Helsingin ydinkeskustasta, Itä-Helsingissä mikä yleensä nähdään sellaisena ddr-mäisenä betonibunkkerina? Kyllä näin on. Ja sitkun on noi lapset. Nykylapsia parjataan siitä, että ne vaan jumittaa sisällä älyvekottimiensa kanssa eikä saa tarpeeksi ylipäätään liikuntaa saati sitten ulkona tapahtuvaa sellaista. Monet nykylapset eivät osaa liikkua mäkisessä maastossa. Välillä on siis

Meidän hamsterityttömme Laventelikin on saanut nauttia perheen lomailusta ja hän on päässyt silloin tällöin ulos popsimaan tuoretta ruokaa. Hamsteri säilöö ruokaa talteen poskipusseihin ja tiesitkö, että sen poskipussit yltävät lantiolle saakka? Aika näppärät integroidut kauppakassit hänellä omasta takaa. Ja kyllä niihin mahtuukin muutama apila ;) Ja ei, ei hän lähde nurmikolta karkuun, jumittaa vaan apilapöpelikössä niin kauan, että hänet nostetaan takaisin omaan häkkiin. Puhutaan kuitenkin vain minuuteista, etenkin aurinkoisilla säillä. Aurinkoon tottumaton iho voi kärventyä niin nopeasti, ettei kannata ottaa riskejä. On ollut mielenkiintoista seurailla pikkutyypin touhuja: kun nurmikko tuntuu tassujen alla aivan erilaiselta kuin häkin purut. Ja se ilme, kun mehiläinen tuli pörräämään läheiselle apilalle! Laventelin silmät suurenivat lautasen kokoisiksi ja kyllä oli kysyvä ilme, että mikä t u o oikein on? On se meidän pieni rakas ♥ Sari

Hui. Kolmen viikon loma mennä sujahti juuri niin nopeasti, kuin olin ajatellutkin. Aina on loman jälkeen puolisyyllistävä olo - "mitään en ehtinyt tehdä". Niinpä niin ;) Olen teflonimaisesti väistellyt blogistaniassa kierteleviä "bucket listeja", joissa listataan asioita, mitä kesällä täytyy tehdä ;) Kun ei ole listaa, ei oikeastaan pääse syyttämään ketään, edes itseään, jos ihan kaikki ei mene suunnitelmien mukaisesti. Olen pitänyt riman alhaalla, ihan vaan oman itseni takia. Syö mansikoita ja nuku -tyylinen lista riittää minulle. Salaa toki ajattelin, että "kuvaa nyt paljon", "juo viiniä", "ole ahkera bloggari", "siivoa kaapit" jne. Onneksi ne ei olleet missään listalla kirjallisena. Muuten voisi tässä kohtaa ahistaa. Lomalla olen lähinnä lomaillut. Olen vähän pöljänderi, kun lomalla odotan eniten sitä, että saa olla kotona. Menee kodikas sisustus ihan harakoille, kun pääsääntöisesti kotona käy vain ruokkimassa pesuetta

Uskoisitko jos sanoisin, että en ole varsinaisesti ihan totaalisessa Pokemon Go-koukussa? Koska siis mähän en ole. Noup, nada, definitely not. Oikeesti. Vuosikausia on mietitty, miten pelilaitteiden näyttöihin liimautunut nuoriso saadaan liikkumaan ulos. Kaikenlaisia houkuttimia on käytetty: menkää marjastamaan! Tässä sukset, mene ja hiihdä! Mikä ihme siinä on, että nuoriso ei innostunut? En ymmärrä. Sitten vaan tulla tupsahti Pokemon Go . Ja niin nuoriso pisti softan lataantumaan, että serverit kävivät pötkölleen ja sitten ne nuoret lähti ulos. Wau! Mistä on siis kyse? Pokemon Go on älypuhelimeen ladattava ohjelma ja pelin tarkoituksen on löytää erilaisia Pokemoneja ja erilaisia mokkuloita - näin lyhyesti muotoiltuna. Taidot ja ymmärtämys karttuu sitä mukaa, kun tätä tekee ;) Gymit, luret ja munat aukeaa sitten ajanmittaan. Ja sun on todella pakko siirtyä mukavuusalueeltasi sohvalta tai keittiöstä ulos, jos meinaat päästä esimerkiksi PokeStopille tai bongataksesi mitä eriskummall

Suomalaiseen tapaan kuuluu, että jokaisesta asiasta kaivetaan ne huonot ja pahat puolet. Se lienee varmistus jollekin... Ettei tämä synkkä kansa liikaa pääse ilostumaan, ehkä? Olen tehnyt monta hyvää moraalipäätöstä ja pystynyt pitämään jopa jostain niistä kiinnikin. Kuten esimerkiksi, että muista aina: ensivaikutelma on se mikä syöpyy ihmiselle mieleen pitkäksi aikaa joten muista itsekin tarkastella asioita joko objektiivisesti tai löydä huonostakin jotain hyvää tai pidä sitten suu kiinni. Kuinka tämä mentaliteetti jalkautetaan? Esimerkiksi näin: kun ystäväni alkavat odottamaan ensimmäistä vauvaa, en lataa heti ensimmäisenä "märkää vaippaa päin naamaa". You know what I mean. Nyt tilanne on (taas, ihanan) todellinen. Ystäväni on aivan loppumetreillä raskaana ensimmäisen lapsensa kanssa. Olen siis yrittänyt osaltani varjella häntä vauvavuosivuodatuksilta. Itse olen kuitenkin niin plusmiinusnolla-linjalla: esikoisen kanssa sain kokea kaikki kauheudet koliikista kuukausien v

KUUSI on hieno ikävuosi. Ihminen on silloin vielä niin kaiken alussa. Hän havainnoi ympäristöä uteliaana. On tarkka. Osaa heittää hulvatonta läppää. Nukkuu ja syö paljon, koska nyt tuntuu olevan valtava kasvupyrähdys. Ja uhmaikä, tuo ah niin hermoja koetteleva kehitysvaihe on taas bäk! Nyt se on tietyllä tapaa haasteellisempi, kuin nuorempana. Koska kuusivuotias tietää jo mitä tahtoo, tietää miten tahdon saa läpi, osaa painaa "kaikki napit pohjaan", että aikuisilta menee hermot ja toisaalta kärsii omantunnontuskissa, koska tietää mikä on oikein ja mikä on väärin. Henkisiltä kasvukivuilta ei ole voitu välttyä. Kuusivuotias on hurjan liikunnallinen ja taitava liikkumaan, vaikka maan vetovoima on edelleen vahva ja laastariteollisuus käärii massit ;) Pelailu, juokseminen, kiipeily, pyöräily, potkulautailu, skeittailu, kaikki käy! Kuusivuotiaamme on innokas tutkiskelemaan luontoa. Hän sai synttärilahjaksi ötökkäpurkin, minne voi napata jonkun öttiäisen tutkittav

Ihanaa, kun kaupungit heräävät aivan eri tavalla eloon kesällä. Kesätapahtumia pukkaa joka päivälle ja mikä parasta, jotkut niistä on ihan lähellä. Kuten Aurinkolahdessa järjestetty Iltakirppis Siivouspäivä-häppeninki. Ensin ehti touhuilla päivän kaikkea muuta, sitten illaksi lähdettiin Aurinkolahteen nauttimaan auringosta, jäätävästä tuulesta (Suomen kesähän on tunnetusti vähäluminen mutta khylmä ;)) ja kirppistarjonnasta. Emme olleet varpaiden uittamista enempää kiinnostuneita kesäisestä avantouinnista. Kyllä, niin kylmältä se tuntui ;) Ja kirpulta tehtiin tietenkin loistavia löytöjä. Olen etsinyt Arabian Joulusydän-mukeja jo pitkän aikaa ja nyt löysin sopuhintaan oikein kaksi! Oi onnea ♥ Sari

Kannattaa heittäytyä rakkauteen. Vaikka kaikki ei menis aina ihan putkeen, niin silti. Make love not war ♥ Sari

Kolmenviikon kesälomani on jo puolivälissä. Optimisti sanoisi, että lomaa on vielä 1,5 jäljellä ;) Nyt ei kyllä tunnu hirveän optimistiselta, jos totta puhutaan. Enää 1,5 viikkoa aika relata. Voisin helposti olla vielä lomamoodissa vaikka neljäkin viikkoa. Eikä saa ymmärtää väärin: rakastan työtäni ja sinne on aina kiva palata loman jälkeen. Nyt vaan aika tuntuu loppuvan kesken. Noin ensimmäisen lomaviikon kuluttua diagnosoin itselläni olevan ihan järjettömän kokoisen uupumuksen. Kevät on ollut tosi raskas. Olen kuvitellut olevani töissä korvaamaton. Lapsilla vähän henkisiä kasvukipuja; ollapa nyt 8 ja 5v, kyllähän sen tietää, ettei kasvaminen ole helpointa hommaa, ei ollenkaan. Olen antanut paljon itsestäni vähän joka suuntaan. Minuun on kohdistunut myös paljon negatiivista energiaa. Älä tee sitä, älä tee noin, älä mene, ei käy, ei ei ei. On ihmetelty ja arvosteltu asioita joita olen tehnyt ja mitä olen jättänyt tekemättä. Mielipiteitä saa ja pitää olla, mutta jossain kohtaa en p

Nyt alkoi kesäloma (satoi tai paistoi)! Mullon ihan suunitelmissa olla vaan, syödä mansikoita, pitää lapsia kainalossa ja nähdä kavereita. Nyt jatkamaan pakkaamista! Sari

Viikonloppu oli ihana. Käytiin kaupoilla, loikoiltiin ulkona, pestiin pyykkiä, siivottiin, syötiin mansikoita, luettiin, pötköteltiin ja syötiin. Mietin mitä viikonlopusta näyttäisin ja tähän päädyttiin. Rakkaudella, meidän laiskahkosta viikonloppukeittiöstä: LASTEN ANNOS Nakit miettiväisellä naurulla kurkkuhalot tomaattiveneet pahat perunat (hehe, tätä en allekirjoita) lohinokare liian vähän fetaa NAISEN ANNOS Isot kurkkuhalot tomaattiveneet fetaa ihania uusia perunoita reilu pala makea chili&ruohosipulimarinoitua loimulohta Nyt vaan kun muistaisi noiden annoskokojen kanssa, että syön elääkseni, eikä niin että elän syödäkseni. Ja joku virnistysnaama tähän ;) Rentoa ruokakesää teille muillekin! ps. ei se oo niin justiinsa ;) Sari

Vapaapäiväaamuina on ihanaa aloittaa aamu tsekkaamalla, mitä meidän pikkuruiseen kaupunkipuutarhaan kuuluu. ** Tomaateille kuuluu hyvää. Punastumista odotellessa. Rucola kasvaa ihan innoissaan! Rosmariinikin kasvaa iloisesti. Pelargoni ei kuulu syötäviin kasveihin, mutta tämän luulin jo kuolettaneeni. Kylläpäs veikkasin väärin! Se ottikin vaan vähän vauhtia ja nuppua pukkaa vaikka miten paljon! Ihanaa! Minttu siirtyi edesmenneen ruohosipulin paikalle. Lisäsin yrttimultaa ruukkuun (kauhean hiekkaisen näköistä) ja kastellaan sitä nyt ensin yltä ja päältä, että saadaan tämän oksan juurille kaikki tarvittavat kosteudet. Toivottavasti tämä hieman raasulta näyttävä taimi löytää elämänilon! Toisessakin tomaatissa on paljon raakileita ja kukkia, hyvältä näyttää! ** Hankin edesmenneen Ixukseni tilalle "point-and-shoot"-kameraksi Canon PowerShot sx610 HS:n. Matkoille, käsilaukkuun, nopeisiin otoksiin. Ja kylläpä teknii