Meidän viikonloppu (jo monta viikkoa sitten)

*Kaupallinen yhteistyö: Messukeskus

Liki kolmisen viikkoa sitten Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin Meidän viikonloppu-tapahtuma. Ja hei, miten siitä voi olla jo niin kauan, kuka tämän ajan nielaisi kitaansa?

Tulevia Meidän viikonloppu-messuiluja ajatellen heti kärkeen note to self and to you too: kävimme messuilla heti sunnuntaina messujen auettua ja siellä oli ihanan väljää liikuskella. Maistiaisia varten ei tarvinnut jonottaa ja eläimiä pääsi näkemään ihan läheltä. Tosi kiva juttu! Eli jos tekin tykkäätte vältellä messuruuhkaa, suosittelemme lämpimästi sunnuntaiaamua messuvierailuajankohdaksi.

Ja koska monet isovanhemmat ovat siirtyneet hyggeilemään maalta kaupunkiin, eikä kaupunkilaislapsilla ole taattu touch maaseudun eläimiin, on kiva että muutamat rohkeat karvaturrit uskaltavat matkustaa hurjaan Helsinkiin näytille. Rohkeimpia turrikoita kun saa oikein paijaillakin.

Ja varmaa oli se, että monista kaupunkilaislapsista oli hykerryttävä ajatella: mistä tulee maito, entä kananmunat, no mites hunaja? Siellähän sitä sai kokeilla lypsyhommia ja ihmetellä lintuaitauksen munia sekä katsella hunajantuottajia työssään.

Jotkut kokivat rakkautta ensi silmäyksellä.

Kumpikaan tenavista ei keksinyt alkaa vaatia meille kotiin ikiomaa aasia, mutta lemmikkimessupuolella se sitten alkoi: äiti mä haluun meille pupun, me tarvitaan papukaija, mä kyllä rakastaisin tommosta chincillaa, toi kilppari on iik niin söpö, eikö me voida ostaa kissa? Ja minä olen se vastuuntuntoinen ja läpeensä tylsä mutsi, joka kieltäytyy kaikista lemmikeistä. Meillä on se yksi hamsteri ja annetaan sille kaikki meidän rakkaus. Onneksi selvittiin eteenpäin ilman isompaa draamaa, huh... 

Eläinten lisäksi messuilla oli tarjolla paljon muutakin.

Esimerkiksi silmänruokaa, kuten tämä inspiroiva kattaus.

Kaapelin joulu-ständillä lasten käsiin pistettiin joulutatskat.

Ihan paras juttu lasten mielestä!

Kaapelin jouluun siis joulukuussa,

tulkaa tekin!

Itse olin ehkä vähän odottanut näkeväni

Sisustuspallobaarin!

Siinä kohtaa visiittiä lasten seesteisyysprosentti huiteli jossain nollan rajamailla, joten se tarkoitti vain nopeaa vilaisua palloihin (ihania, tosi ihania, sanoinko jo että IHANIA) ja sitten oli pakko antaa luovutusvoitto lapsille. Oli pakko lähteä tallustelemaan kotimatkalle ja jouduin siirtämään pallohankinnat verkkokauppahommiksi. Olin jo pitkään toivonut tällaista valopallokauppaa Suomeenkin, ihanaa että se on nyt käynyt toteen. Nyt vaan suunnittelemaan sopivaa tilausta!

Kiitos Messukeskukselle bloggaajapassista!

Ensi vuonna otetaan uusiksi,

todellakin.

**

Mukavaa marraskuun viimeisen päivän iltaa ❤

Sari

Uusi aika, uusi kalenteri

Vaikka olemme siirtyneet digiaikaan, ei digitaaliset kalenterit vedä vertoja paperisille kalentereille. Okei, digikalentereiden piippausominaisuudet ovat lyömättömät tällaisen hattarapään elämässä, mutta kaikessa muussa nämä paperikalenterit vievät voiton. Ihminen tarvitsee jotain hypisteltävää, jotakin minne voi tehdä kynämerkintöjä ja minne voi laittaa vaikka tarran kiinni jos siltä tuntuu. Sähköhärpättimiin ei parane liimailla mitään tarroja, näyttöön ainakaan, tai voi tulla sanomista ;)

Anna-Mari Westin kalenteri vuodelle 2017 on ihan sitä kaikkea mitä minä tarvitsen ensi vuodelle. Jotakin suloista, inspiroivaa, lohdullista ja kannustavaa.

Tämä kalenteri on

suloisten ajatelmien ja kauniin maailman ilottelua kannesta kanteen.

Tämä on niin HYGGE.

Tää on niin ihana ❤

Nyt edessä onkin aikamoinen tiedonsiirtoprojekti. Ensin täytyy siirtää kaikki tärkeät merkinnät vanhasta kalenterista uusille sivuille. Syntymäpäivät, merkkipäivät. Muista, älä unohda, aloita ja innostu! Minulla on tapana myös kirjoitella mietelauseita tuleville viikoille ajattelemista varten. En taida koskaan kyllästyä "pehmeisiin asioihin"... 

Ja mitä uusiin merkintöihin tulee, niin täyttyköön uusi kalenteri mukavista uusista kuvioista, ihanista tapaamisista, juhlista ja onnellisista ajatuksista. Elämä heittelee, mutta onneksi kalenterissa on tilaa, thih!

Lopuksi vielä kerron, että

arvaa muuten mikä oli ensimmäinen ajatukseni,

kun näin tuon kalenterin?

Merry Christmas, to me!

True story.

Ja niin me lähdettiin kassan kautta kotiin.

Käy kurkkimassa Anna-Mari Westin ihanuuksia hänen verkkokaupassa

Anna-Mari West Photography

...saa vinkata, jos päätit omistaa saman kalenterin itsekin! ❤

Sari

1. adventti

Hei ihanat ❤

Tänään saamme viettää ensimmäistä adventtia!

Ensimmäisen adventin iloksi tarjoillaan

joulutortut omenakanelimarmeladilla,

kera vaalean glögin.

Joulussa parasta on tietenkin

se odotus.

Ja nyt saa odottaa joulu ilman,

että saa jouluhullun leiman otsaan.

Eikä siinäkään mitään pahaa ole ;)

Ja mitä vanhemmaksi tulen,

sitä syvemmäksi kokemus muuttuu.

Joulufiilis,

lämpö,

valo,

rakkaus

❤

Oma mieli askartelee jo joulupuuhien parissa.

Kiireettömästi, stressittömästi.

Vihdoin ja viimein myös ihana

Jouluradio

on täydessä pöhinässä.

Ensinnäkin, uusi lempikanavani ihan heittämällä on indie joulu, ja sekin löytyy siis Jouluradion sivulta. Toisekseen, joulun 2016 odotus käynnistyi Jouluradion Hoosiannalla, jonka tekoon oli osallistunut monta ihanaa ihmistä. Yhteislaulusta on tehty video. Käythän katsomassa ja kuuntelemassa sen TÄÄLTÄ.

Iloista adventtisunnuntaita teille toivottelee,

Sari

Lauantai

Vuodenajat vaihtuu mutta onneksi kaikki ei muutu:

eteisen peiliselfiet ja lastenvaatekaaos ;)

Vuosi on mennyt kuin siivillä, huomenna vietämme ensimmäistä adventtia. Minun blogissani tulee neljän adventtipostauksen sarja, joiden teemana on "syödään joulu" eli meidän perheen suosikit ikuistettuna kuviin. Rentoa fiilistelyä lapsiperhemeiningillä. 

Tätä vuotta on enää reilu kuukausi jäljellä. Tehdään loppuvuodesta ihana! Tänään tosin rikoin yhden suosikkimukini. Toisikohan sirpaleet onnea loppuvuoteen? Oli kyllä niin lempparimuki, että sitä onnea soisi tulevan pitkälle ensi vuoteen saakka... Thih!

Mukavaa iltaa ♡

Sari

Yökkösesonki lähestyy.

ÄLLÖJUTTUVAROITUS.
Hih hih.

Joulun lähestyminen tietää lapsiperheissä yhtä toistakin asiaa. Vatsatautiepidemia valmistautuu iskemään ihmisiin, joilla ei ole ihan niin rautainen vastustuskyky. Kuten esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa.

Minä uskon maitohappobakteeriin. Me uskomme. Siihen ja käsienpesuun. Mutta käsienpesu lapsiperheessä - hyvä ajatus mutta kuinkahan on käytännössä, jos ei vanhemman valvova silmä ole vahtimassa käsienpesuoperaatiota? ;) Siispä me otamme maitohappobakteereita oikein kuurina, kun yökkösesonki lähestyy.

Me ollaan tykästytty Gefiluksen maitohappobakteerivalmisteisiin. Eikä tämä ole maksettu mainos, vaan ihan itse ollaan löydetty ja tykätty jo pitkään.

Gefiluksen maitohappobakteerivalmisteissa yksi kapseli/tabletti sisältää 5 miljardia Lactobacillus GG maitohappobakteeria=melko vahvaa. Gefilus maitohappobakteerituotteet valmistetaan Suomessa.

En aio väittää, että pelkkä "pilleri poskeen" riittää ja vatsataudista ei tarvitse kärsiä, mutta onhan se loogista: jos suolisto voi hyvin (ja uskon maitohappobakujen edesauttavan suoliston hyvinvointia), pöpöt eivät luultavasti viihdy siellä ainakaan niin kauaa kuin huonosti voivassa suolistossa?

Lapsille olen hommannut C-vitamiinilla terästettyjä Gefilus-purutabletteja (kuva yllä) ja itse popsin tällä hetkellä Gefilus basic-kapseleita (kuva alla).

Onko siellä muitakin yökkötaudin kammoksujia?

Miten te ennaltaehkäisette sitä?

Nyt kaikki vinkit jakoon!

Voiko taudin kestoon (lyhentävästi) jotenkin omilla toimilla vaikuttaa?

Ja ööh, keksikää nyt yökkötaudillekin ennaltaehkäisevä rokote.

Ilman mitään kriittisiä sivuoireita, kiitos.

**

Tiedän, että aika monessa perheessä yökkäillään nytkin

eikä pelkästään tämän postauksen takia.

Tsemppiä toipilaille ja parempaa vointia toivottelen!

Sari

HYGGE

No onhan se sana nyt ihan jokaisen huulilla. Enkä nyt siis puhu joulusta vaan

hyggeilystä.

Yritin katsoa yhdellä kääntäjällä, miten se kääntäisi suomeksi sanan

'hygge'

ja vastaukseksi tuli

'mys'

Minä olen jo pitkään sanonut, että ruotsalaisilla on aina hauskempaa, kuin meillä finskeillä.

Onhan ruotsalaisilla esimerkiksi tämä fredagsmys.

Meillä on vaan 'pitsaperjantai'.

Vähän sama, mutta ei kyllä sinnepäinkään.

HYGGE

on siis tanskaa ja tarkoittaa

lämmintä ilmapiiriä, hengailua hyvässä hengessä hyvällä porukalla.

Hygge on tunnelmaa, fiilistä.

Tanskalaiset ovat kehittäneet hyggen selvitäkseen pitkästä ja kylmästä talvesta.

Vetävät villasukat jalkaan, polttelevat kynttilöitä,

kerääntyvät pöydän äärelle yhdessä juttelemaan mukavia.

Yritän kovasti kääntää hyggeä teille suomeksi, mutta ei ole sopivaa termiä.

Ehkä tämä läheltä liippaa:

'nauttia elämästä'

Nevahööd?

Tanskalaisia väitetään maailman onnellisimmaksi kansaksi.

Itse olen todennut ruotsalaisten olevan jotenkin hirmu iloisia,

kepeällä, hyvällä tavalla.

Suomessa on paljon hyvin, hyvin

raskaita tyyppejä.

Niitä jotka valittaa kaikesta.

Joilla ei ole mitään hyvää sanottavaa.

Jotka imee sun kaikki energiat.

Ja Suomessa on hirveästi raskaita prosesseja,

mitkä rasittaa koko maata, myös sen kansalaisia.

Ei meillä turhaan lisänimenä ole Sääntö-Suomi.

Monille asioille me ei vaan voida mitään

noin niinku nopealla syklillä tai yhtenä yksilönä.

Kuten esimerkiksi työttömyysluvuille,

Länsimetrolle, loskalle tai Trumpille.

Mutta meidän täytyy ottaa mallia Tanskasta.

Tehdään se mitä voidaan,

nautitaan ja

hyggeillään.

Suomalainen hyggeilee yksin.

Eikä siinä ole mitään pahaa.

Pääasia on, että kunhan hyggeilee.

Silloin pääkoppa kestää paremmin

läpi synkkien aikojen.

Mutta olisihan se suotavaa,

että tekee sen tanskalaisittain, eli

hyggeilee yhdessä hyvässä seurassa.

Koska sehän on varmaa,

että tämä maa on täynnä

tosi ihania tyyppejä ❤

Ihanaa lauantaita ja hyviä hyggeilyjä ❤

Ja ainiin! Jos tiedät sanalle HYGGE suomenkielisen vastineen,

kerro ihmeessä!

Sari

ps. kuvissa oleva söpö kynttilä on joululahja Ikeasta ja punainen lattemuki on tanskalaisen Greengaten, tietenkin. En sentään käynyt hakemassa sitä ihan Tanskasta asti vaan tilasin sen ihanasta Hyvän Tuulen Puodista.