Saron blogi

Arki näyttää meillä juuri nyt tältä: Minua on kiusannut viimeiset neljä viikkoa joku ihmeellinen pöpö, mistä lääkäritkään eivät oikein ole ottaneet selvää. Kolme eri lääkäriä, kolme kertaa "neulatyynynä" olemista. Yskänlääkettä, antihistamiinia, kortisonia, suihkeita, tabletteja, vahvoja kipulääkkeitä ja satoja, ellei tuhansia nenäliinoja. Vähän aikaa pystyin olemaan sairauslomalla, mutta sitten olen paahtanut töissä. Maailman aikaisimmassa aamuvuorossa vielä. Sama kai se, jos ei pysty nukkumaan öitä (nenä tukossa), voi mennä muutaman tunnin unien jälkeen töihin jatkamaan zombailua. Arki työpäivien jälkeen on ollut yhtä lentoa! Surullisen huvittava tosiasia on se, että tässä neljän viikon aikana meiltä on mennyt liki sata euroa rahaa apteekkiin. Se on hirvittävän iso summa se! Yhdeksänvuotias katsoi apteekista viimeisellä kerralla raahaamaani säkkiä ja totesi: "nyt me varmaan tullaan tosi terveeksi". Joo, ainakin säkin koosta päätellen! En tosin voinu

Ihastuin kalkkimaaleihin viime keväänä ja kesällä minulla oli vihdoin aikaa tehdä haaveista totta ja alkaa maalaamaan. Aikaisemman postaukseni löydät TÄÄLTÄ . Kalkkimaali jakaa käyttäjät kahteen jengiin: sitä joko rakastetaan tai vihataan. Minusta kalkkimaali oli tosi hyvä. Maali kuivui nopeasti ja päälle sudittu vaha on pitänyt maalin hyvin paikoillaan.  Viime kesänä maalaamani puulaatikot  ovat lähes päivittäisessä käytössä ja hyvältä näyttää, edelleen. Valitsin  Jeanne d'Arc Living Vintage Paint-kalkkimaalit, koska niitä oli helppo saada, eikä niiden hinta huimannut päätä. Mutta sitäkin tärkeämpänä pidin, että ne olivat vesiohenteisia, ympäristöystävällisiä ja lähes tuoksuttomia. Jokin aika sitten sain lukijapalautetta, kiitos siitä, missä vinkattiin näiden maalien sisältävän LYIJYÄ. Voin kertoa, että kyllä meni aamukahvit väärään kurkkuun, koska olin ajatellut ympäristöystävällisten maalien olevan myöskin lyijyttömiä. Sarimaiseen tapaani en voinut

Näin on närhet, että meillä on käsillä viimeiset kuukaudet päivähoidossa! Enää siis pari kuukautta, kun pikkutyyppi jää kesälomalle ja suljemme viimeistä kertaa päiväkodin oven perässämme. On asioita mitä ei todellakaan tule ikävä (kurahousurumba, yäk!) ja on asioita mitä todellakin tulee ikävä: ne työntekijät! Paljon odotettua nopeammin jouduimme hyvästelemään  heippaamaan yhden parhaimmista hoitajista ja se tapahtui viime viikolla. Hänen elämässään puhaltaa uudet, ihanat tuulet. Ei ollut helppo halata viimeistä kertaa, koska jo lahjaa pakatessani ja korttia kirjoittaessani tirautin ensimmäiset itkut. Ja nimenomaan sitä hyvää itkua. Kiitollisena kaikesta ja pelkkää hyvää hänelle jatkossa toivoen. Ostamamme pieni lahja sopii tilanteeseen kuin nenä päähän. Pussukan kyljessä lukee: "Good things inside." Kertoo lahjasta ja sen saajasta. Korttia kirjoittaessani kyselin lapselta, että mitä hän ajattelee tästä tädistä. Lapsi kertoi tädin olevan hymyileväinen.

Huomasin tuossa taannoin pienoisen epäkohdan. Meidän perheessä on tapana syödä, mutta eihän niitä ohjeita tule naputeltua koskaan tänne blogiin! Meillä kun syödään nopeasti valmistuvaa mutta maukasta ruokaa, niin ohjeet varmaan kelpaisi muillekin ruuhkavuosiperheille! Niinpä nyt on luvassa harvinaislaatuinen ISI KOKKAA-postaus, minkä tekstin ja kuvien takana on lasten iskä! Luvassa takuutoimivaa arkiruokaa mikä maistuu myös pienille ihmisille. Olkoon tämä inspiraatioksi myös niillekin isimiehille, joita ei kauheasti nappaa olla köökin puolella ;) ** Lihapullat ja rosmariiniperunat Lihapullat Itse tehdyissä lihapullissa on se hyvä puoli, että voit tehdä niistä oman perheen mukeloille sopivia lisäämällä tai poistamalla joitakin aineksia ohjeesta. T ässä yksi hyväksi todettu ja maistuva lihapullaohje.  1 dl kermaviiliä ½ dl korppujauhoja 1 iso sipuli 400 g jauhelihaa 1 kananmuna 1 tl suolaa ½ tl mustapippuria 1/2 tl maustepippuria ripaus valkopippuria

*Kaupallinen yhteistyö: Me & MySelf lifestyle-messut Me&MySelf lifestyle-messut järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa! Ajankohtana on 9.4.2017 ja tapahtumapaikkana on Porvoo. Ja nyt minulla on ilo arpoa teille yksi lippusetti (mikä sisältää 2 pääsylippua) blogissani! Annas kun kerron lisää. Mitä messuilta löytyy? Kauneus Tule tapaamaan asiantuntijoita esimerkiksi pigmentointien tai hampaiden valkaisun saralta. Messuilla on tarjolla myös meikkejä sekä meikkausesityksiä ja -neuvoja. Lifestyle Tarjolla on vaatteita, koruja ja sisustustuotteita. Terveys Tule maistelemaan ja ostamaan lähiruokaa sekä tutustumaan erilaisiin terveystuotteisiin. Juhlat Onko sinulla tiedossa häät, rippijuhlat, babyshowerit, polttarit tai vaikkapa spesiaalimpi naistenilta? Paikalla on erilaisia palveluntarjoajia, joilta voit kysellä tarjouksia esimerkiksi pitopalveluun, valokuvaamiseen tai kukkiin liittyen. Kaikki palvelut saatavillasi nyt helposti! Tule insp

Tämä on historiallinen hetki. Blogini nimi on muuttunut 14.3.2017 alkaen. Blogini tunnettiin aiemmin nimellä The L for LOVE ja nyt sen uusi nimi on: SARON BLOGI Miksi nimi muuttui? Olen jo pitkään kriiseillyt blogini nimen kanssa. Aikoinaan, kun sen keksin, se vaikutti paperilla hyvältä (The L for LOVE), mutta nyt kun olen tavannut sen ääneen tarpeeksi monta kertaa, että "ei, se ei ala D-kirjaimella", päätin vaihtaa sille suomalaiseen suuhun sopivan nimen. Saron blogi.   Mistä nimi tulee? Nimi juontaa juurensa minun nimestäni. Mikä muuttuu? No melkein kaikki! Lue lisää tästä: Osoite Jatkossa pääset blogiin yhä osoitteella http://theLforLOVE.blogspot.fi , mutta uusi osoite on : www.saronblogi.fi Sähköposti Uusi sähköpostiosoitteeni on: saronblogi@gmail.com Facebook Blogi löytyy Facebookista: SARON BLOGI Instagram Minut löytää myös Instagramista: SARONBLOGI ** Tästä on hyvä jatkaa ❤ Sari

Kommentoin tuossa taannoin eräässä blogissa, missä yksi äiti poti huonoa omaatuntoa siitä, kun hänen lapsensa oli sairastunut ja tämän äidin oli pakko jäädä kotiin hoitamaan kuumeista pikkupilttiä. Lohdutin kertomalla, että sellaisia ne pikkulapset ovat, että vähänväliä ovat kuumeessa ja että äitien ei pidä missään nimessä tuntea siitä huonoa omaatuntoa, että hoitavat pientä potilasta kotona. Ne lapsethan ovat meidän tulevia veronmaksajia! Niihin täytyy panostaa! Samoin jos työnantaja on oikein fiksu, hän varmasti ymmärtää senkin pointin, että jos vanhempi saa jäädä hoitamaan sairasta lasta kotiin ilman omantunnontuskia, työntekijä kokee varmasti voivansa paremmin ja hyvinvoiva työntekijä on lojaali, mikä puolestaan näkyy työn laadussa ja tuottavuudessa. Työnantajat, panostakaa siis työntekijöihinne ja antakaa vanhempien jäädä kotiin hoitamaan sairaita lapsia, ilman omantunnontuskia. Saikkupuuhaa: Melodifestivalen uusinnat Minä olen nyt sairaana. No niin on tuo pikkutyyppiki

Täällä blogissa on jo pari kertaa vilahtanut tämä meidän perheen kestosuosikki, mutakakku, mutta nyt olisi ehkä hyvä hetki jakaa siihen liittyvä resepti. Tämä mutakakku on heti tuoreeltaan löysä, helposti lusikoitavissa. Se on ehkä parhaimmillaan muutamia tunteja jäähtyneenä, jolloin sen sisus on ehtinyt hyytyä. Mutta näillä herkuillahan on yleensä huono säilyvyys eikä ne jouda montaa hetkeä odottelemaan ;) Tarvitset: 200g suklaata 150g voita 2 dl sokeria 4 kananmunaa 2 dl vehnäjauhoja Sulata suklaa ja voi mikrossa. (Ja siis sen pitää olla ihan voi-voita eikä mitään juoksevaa sekoitetta.) Sekoita suklaa ja voi. Lisää sokeri. Vatkaa kananmunat joukkoon. Lisää lopuksi jauhot sekoittaen. Voitele vuoka ja kaada seos vuokaan. Paista 200 asteessa, alatasolla, n. 15min. Tarjoa lisukkeena esim. marjoja ja Flora Vispistä tehtyä vaahtoa. Ja tämä sitten nautiskellaan hyvässä seurassa. Sen määrittelet sinä itse ;) ** Meidän perheen ruokajuttuja tulossa blog

Ensin sitä mietti, että miksi ei vauvaa näy, ei kuulu. Sitten sitä murehti raskausaikana, onko sillä vauvalla kaikki hyvin. Syntymän jälkeen sitä tarkisti monta kertaa, että hengittääkö se vauva nyt ihan varmasti. Sitten selvittiin koliikista, tahtoiästä, uhmaiästä ja ekan koululuokan mukanaan tuomista myllerryksistä. Jotenkin erheellisesti kuvittelin, että nyt kun ollaan murehdittu ja ennenkaikkea selvitty jo kaikenlaisesta päänvaivasta, voisi hengähtää esikoisen kansa ennen teini-ikää, mutta ei. Esiteini-ikä on täällä. Pahinta siinä kai on se lisääntynyt tietoisuus . Nyt se lapsi ilmoitti, että hän tarttis Instagramin. Omaan puhelimeensa. Ja kukkahattutätinä tietenkin sanoin, että ei käy, olet liian nuori! Meillä on molemmilla lapsilla omat älypuhelimet nettiyhteyksineen. Kyllä, sekä yhdeksänvuotiaalla että kuusivuotiaalla. Tulipa tunnustettua. ( Jos säkin haluat tunnustaa, niin ei muuta kun kommenttiboksiin vaan, sana on vapaa. ) Kun on töissä toisella puolella kaupunkia pä

Minulla on kaksi ihanaa lasta, joista esikoista rakastan NÄIN paljon ja kuopusta NÄIN paljon. Eli tasan yhtä paljon. Esikoinen on tyttö ja kuopus on poika. Väittäisin, että napanuorissa on eroja. Kun esikoiseni lähti aikoinaan mummolaan yökylään, ensimmäisinä kertoina se oli tietenkin riipaisevaa, vaikka olikin sanoinkuvailemattoman ihanaa päästä nukkumaan univelkoja pois. Sitten siihen tietyllä tapaa tottui. Oli ihan kiva saada vähän hengähtää, vauva-arki kun ei ollut sieltä helpoimmasta päästä. Tyttö on aina ollut niin "mummin tyttö" ja oman tahtonsa voimakkaasti ilmaiseva, joten tiesin, että kyllä hän pärjää ja hänen kanssa siellä yökylässä pärjätään. Mutta kun tämä kuopus syntyi. En tiedä mitä tapahtui. Isimies pätkäisi saksilla napanuoran synnärillä poikki pojan putkahdettua maailmaan, mutta jäiköhän joku osa vielä kiinni, kun vielä kaikkien näiden vuosien jälkeenkin tekee kipeää, kun pikkutyyppi lähtee mummolaan. Tälle ei ole mitään järkisyytä. Mummi ja ukk

Viime viikolla postilaatikkoon tipahti uusi Kaksplus 2/17! Nyt olen viikonlopun aikana itsekin ehtinyt tutustua lehteen ja tässä tulee... Kaksplus 2/17, mutsin valinnat Luen ensimmäisenä: Meidän arki Marja Hintikka Livestä tuttu Heikki Soini jäi koti-isäksi - Koska Heikki Soini on vaan niin ihana. Onko teistäkin? Koskettaa minua: Bloggaaja Koko Hubara Yksinhuoltajuus ja rasismi ovat kipeitä asioita - Ihana nainen. Vahva ja viisas! Keep up the good flow! Tätä me kokeillaan: Mummi kokkaa Hyviä ja helppoja ruokaideoita taaperon makuun - joista me valittiin uunilohta, kasviksia ja riisiä. Toimii vähän isommillakin ihmisillä. Mummi kokkaa, joko sulla on oma Youtube-kanava? Me halutaan vaihtelua perinteisiin kokkiohjelmiin! Ihana juttu: Meidän tarina Emilia Malmivaara hankki kaksi lasta yksin - Ihana perhe. Ihan just täydellinen. ** Joko sinä olet lukenut oman Kaksplussan? Mikä kosketti? Uusi leht

Takana on viikko täynnä vauhdikasta paluuta arkeen. Onneksi on viikonloppu, huh! Väsynyt mutta onnellinen. Mitä tapahtui? Minä teen työkseni toimistotyötä. Istua nyhjötän näyttöpäätteen takana ja naputtelen. Voitte uskoa, että niska ja hartiat on usein kovilla. Eikä niitä muista venytellä kuin vasta sitten, kun ne tulevat todella kipeäksi. Lähipiiri päätti ilahduttaa minua viime syksynä ihanalla syntymäpäivälahjalla ja sain lahjakortin hierojalle, juuri päivää ennenkuin jouduin sairaalaan . Hoito, johon sain lahjakortin, ei mitenkään onnistuisi minulta vielä, mutta superihanan hierojan ansiosta sain muutettua lahjakortin muotoa ja sain sille vielä vähän jatkoaikaakin! Saavuttuani hierojalle heitin hänelle läppänä, että olen varmaan viisi vuotta sitten käynyt hänen luonaan edellisen kerran ja jo silloin hän alleviivasi, että lihakseni ovat niin äärettömän jumissa, että minun pitäisi tulla pian uudestaan, että saadaan se jumi pois. Hieroja katsoi minuun ja totesi, että k

Tunnustan, olen aivan surkea nukuttamaan lapsia päiväunille tai yöunille. Eikä se ole vika vaan ominaisuus ;) Lasten ollessa pienempiä en uskonut nukuttamisen voimaan ollenkaan, vaan lapsilla oli omat hykertelyrituaalit, jotka he touhusivat itsekseen vuoteissaan ja nukahtivat sitten päikkäreille tai yöunille. Joskus yritin mennä nukuttamaan lapsia jos he oikein hyöriskelivät eikä unenpäästä tuntunut saavan millään kiinni, mutta nukahdin yleensä itse ;) Silloin väsytti niin paljon, ettei mikään mittari olisi sitä riittänyt mittaamaan. Onneksi lapset siis simahtivat ilman sen suurempaa showta. Esikoinen lopetti päikkäreiden nukkumisen n.2,5v iässä. Häntä ei yksinkertaisesti nukuttanut ja jos hän kallistui päikkäreille, se tiesi yöunien siirtymistä 1-2 tunnilla eteenpäin. Ja senhän arvaa mitä tapahtuu, jos lapsi nukahtaa vasta klo.23 aikoihin ja aamulla kello soi äidillä kuudelta töihin...  Pienempi tapaus on taas uneliaampi. Ihana pikkutirriäinen, joka aina ilmoittaa pon