Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2018.

Ostaisitko sinä alkoholia alaikäiselle?

Kuva
Koulujen päättäjäisviikonloppuna viina virtaa. Myös jotkut alaikäiset juo. Ostatko sinä alkoholia alaikäiselle? Tai annatko nuoresi maistella kotona valvotuissa olosuhteissa? Koulujen päättäjäisviikonloppu on aivan käsillä. Se tarkoittaa Suvivirren lisäksi päähän painettuja valkolakkeja, iloista naurua, herkullista kakkua (ne ei ole juhlat eikä mitkään jossei ole kakkua!) ja ehkä myös vähän sihisevää kuplajuomaa skumppalasissa. Viinahan on tunnetusti wiisasten juoma ja ilmeisesti juuri siksi monet opinahjoistaan valmistuneet tuntuvat sitä kulauttavan kurkustaan. Mutta kun ottaa pään pois pensaasta, huomaa, että myös jotkut alaikäiset juo. Kyllä minä ostan kaljat lapsilleni! Myös minä olen juonut ensimmäiset limuviinat alaikäisenä. En muista kuka ne hankki, mutta vanhemmille siitä ei kerrottu mitään. Viinaksien hankkiminen alaikäisenä oli yllättävän hankalaa, kun piti löytää luotettava hakija, joka ei vaan häipyisi rahojen kanssa mutta toisaalta ei ilmiantaisi meitä. Jostain niit

Parisuhde paussilla ja kesälomat eri aikaan

Kuva
Kesäloma on ihana asia, mutta monissa perheissä se vaan on fakta, että koululaisilla on monta lomaviikkoa enemmän kuin vanhemmilla. Meidän perheen ratkaisu oli se, että me emme ole miehen kanssa lomalla yhtään päivää samaan aikaan. On tullut todistettua, että minä en ole ehkä sittenkään juroin tuppisuumuija mitä Suomesta löytyy, sen verran monta kertaa olen saanut kuulla, että "voi miten kamalaa, eikö teillä ole miehen kanssa yhtään kesälomaa samaan aikaan? " No ei ole ei. Koska lapset. Ja etenkin koska työt. Olemme hirveän etuoikeutettuja siinä mielessä, että tänä vuonna joudumme lomailemaan eri aikaan. Monen työttömyys- ja opiskeluvuoden jälkeen tämä on ensimmäinen kesä jolloin on ylipäänsä lomaa, joten emme todellakaan valita. Lomaviikkomatematiikkaa Tässäpä teille mielenkiintoinen yhtälö: Omat lomaviikot: 5 viikkoa lomaa/vuosi. Lasten lomat: Kesäloma 10 viikkoa + syysloma 1 viikko + joululoma 2 viikkoa + talviloma 1 viikko = 14 viikkoa lomaa/vuosi.

Kuuntele PODCAST jo tänään!

Kuva
Ensimmäiset podcastit tehtiin ja kuultiin Suomessa jo vuonna 2005. Älä siis edes yritä väittää, että et olisi kuunnellut yhtäkään podcastia? Jos juuri ajattelit, että "mitä ihmeen podcasteja?!" , niin jatka lukemista... Haloo, onko podcastilla? Minä kuuntelin ensimmäiset podcastit tänä vuonna (2018), koska olin luullut, että podcasteja varten pitää olla asennettu joku äppi tai vähintäänkin niitä varten pitää olla joku käyttäjätunnus - aaagh, ei jaksa rekisteröityä! Ennen kaikkea luulin, että niiden sisältöpitoisuus olisi suomi-iskelmää puhemuodossa . Olisittepa nähneet ilmeeni, kun minulle selvisi, että siis ihan tavallisesta älypuhelimesta voi kuunnella muutakin hyvää kuin lempi musiikkia ja että podcastia voi kuunnella sovelluksen kautta joo, mutta myös ihan selaimen välityksellä ilman sen kummempia tunnuksia tai asentamisia. Wohoo! Mikä on podcast? Minua briiffattiin jo etukäteen, että se podcast ei ole mikään radio-ohjelma, niin kuin ehkä eräät lu

Kesäaamujen viileä tuorepuuro (sisältää helpon ohjeen)

Kuva
Unohda lämmin kaurapuuro kuumina kesäaamuina. Tässä tulee kesäaamujen suosikki: jääkaappikylmä tuorepuuro! Viileän ihanaa! NÄIN VALMISTAT TUOREPUURON Tarvitset 1 dl kaurahiutaleita  1 dl nestettä (maitoa, soijamaitoa, vettä, piimää tms.) 1 dl täytettä (jugurttia, rahkaa, muussattua banaania tms.) ja sen lisäksi voit heittää mukaan vaikka lusikallisen hunajaa, rusinoita, marjoja, kaakaojauhetta, siemeniä, pähkinöitä tai mitä ikinä haluatkin. Sekoita ainekset keskenään , sulje purkki ja laita jääkaappiin yöksi. Aamulla ei tarvitse kuin keittää kahvit, avata puuropurkki ja lusikoida. Vinkki! Anna lapsesi tehdä itselleen oma tuorepuuro! Tuorepuuron voi myös tehdä aamulla, jolloin se sopii helteisten kesäpäivien välipalaksi.  Ja kun muutenkin pienten lasten äidit syö kaiken kylmänä, paitsi jäätelön, niin tämähän sopii vanhempien aamupalapöytään täydellisesti. Hih!

Etätyöpäivä. Korjaan - Äidin etätyöpäivä.

Kuva
Minä kuulun siihen jengiin, joka tekee välillä etätyöpäiviä. Insta storyissä (joihin olen todella koukussa) olen joskus kertonutkin, että minusta näyttää niin ihanalta, kun jengi hipsii aamuisin työhuoneelle tai jäävät sitten tekemään etäpäivän kotiin katteineen ja latteineen. Katteilla viittaan siis kissaan, enkä bitumikattoon. Latte on sitten se…no kyllä te tiiätte. Pixabay Ihailen niitä etätyöpäiväkuvia, kun tulppaanit kaartuvat suloisesti kahvikupin ylle, kesken etäpäivän ehtii katsoa jakson verran suosikkisarjaa Netflixistä ja lounas tilataan wauhdilla Woltista tai mennään nauttimaan se kylän hipstereisimpään lounastamoon, jonka katosta roikkuu rosoisen teollisia lamppuja. Etäpäivä huipentuu auringonlaskuun kallioilla ja ystävien kanssa kilistettyyn skumppaan. Kun ystäväni ovat valmiita heittämään pyyhkeen kehään ja ulvovat, että ei heidän kotinsa ole eikä tule koskaan olemaan niin siisti kuin joillain bloggaajilla on (joihin minä en kuulu, kumma juttu!), muistutan heitä,

Kanin kanssa eläinlääkärissä

Kuva
Voin kertoa, että kanilapsen "mutsina" on ihan yhtä stressaavaa kuin noiden vähemmän karvaistenkin lasten mutsina. Kun lapset on kipeenä tai joutuu lääkäriin, sydän on aina syrjällään. Miksi päädyimme kastraatioon? Meidän karvainen perheenjäsen on saanut kevättä rintapieliin oikein olan takaa ja on innostunut uudesta vuodenajasta ja elämänvaiheesta ihan älyttömän kovalla intensiteetillä. Sunnuntaina kyllästyin ketaroissa roikkuvaan mustaan karvapalloon ja heti seuraavana päivänä varasin ajan eläinlääkärille kanin kastraatiota varten. Minun yllätyksekseni saimme ajan jo heti keskiviikolle! Päädyimme kastraatioon monestakin syystä: koska emme halunneet hänelle jälkeläisiä ja jos haluaisimme hänelle kaverin, sen pitäisi olla tyttökani ja pääsemme takaisin listan kohtaan 1, emme halua kansoittaa kotiamme näillä johtoja pureksivilla töpöhännillä. Mitä kastraatiossa tehdään? Kastraatiossa siis uroskanilta poistetaan kivekset ja se on sangen nopea operaatio. Kan

Kuinka selvitä pilalle menneestä äitienpäivästä?

Kuva
Menikö äitienpäivä ihan pilalle? Mies ei muistanut mitenkään eikä lapset ole vielä siinä iässä että edes käsittäisivät äitienpäiväkonseptin? Ja tietenkin kaikki Facebookin kaverit kyllä muisti kertoa, miten ihanaa oli saada yllätyslentoliput ulkomaille, hemmottelupäivä spa-hoitolassa tai pekoniaamiainen sänkyyn tarjoiltuna? Jos päiväsi meni ihan pilalle, tässä sinulle muutama kukkahuivitädin ajatus, joiden avulla toivon sinun pääsevän mustista vesistä takaisin valoisalle puolelle! 1. Sinä et ole miehesi äiti. Toivottavasti. Mutta se selittää paljon. Monet miehet tuntuu ajattelevan, että äitienpäivänä muistetaan vain omaa äitiä,  vaikka yhtä hyvin äitejä voidaan juhlia universaalimmallakin tavalla. Tyhjästä on paha nyhjästä - jos äitienpäiväkulttuuri ei ole jo lapsuudesta tuttu, ei mies ehkä ole ollenkaan älynnyt, että sinulla olisi tarpeita ja toiveita äitienpäivän suhteen, koska sinä et ole hänen oma äiti. On ehkä aika tuoda miehesi käsityksineen 2010-luvulle. Siihen on niink

Äitienpäiväetkot mökillä

Kuva
Me vietettiin eilen lauantaina äitienpäiväetkot mökillä koko ison perheemme kanssa. Päivä oli lämmin, ruoka oli hyvää, luonto oli ihmeellinen, järvivesi oli kylmää ja seura oli parasta  ❤ Kuvat puhukoon tällä kertaa puolestaan. Lempeää Äitienpäivää!

Huonot vanhemmat hiekkalaatikon reunalla puhelimiensa kanssa

Kuva
Ihana huomata, miten suomalaiset kuoriutuvat pitkän talven jälkeen pesäkoloistaan ja leikkipuistot täyttyvät lapsista – ja hiekkalaatikoiden reunoilla istuskelevista, puhelimiaan räpläävistä vanhemmista. Hui kauhistus. On yleisesti paheksuttua räplätä puhelinta lapsen leikkiessä leikkipuistossa, samoin kuten seikkailupuistoissakin. Aktiivivanhempien pitää osallistua leikkiin: tehdä hiekkakakkuja, ryömiä tunneleissa ja vahtia lastaan. Joo, lapsen vahtimien on ihan jees, mutta muusta en olekaan samaa mieltä. Minäpä voisin kertoa yhden näkökulman, miksi jotkut vanhemmat, jopa perhebloggaajiksi itseään tituleeraavat ihmiset, räpläävät puhelimiaan hiekkalaatikon reunalla. Oletko valmis? AINOA HETKI OMAA AIKAA. Siis se vartti hiekkalaatikon reunalla puhelin kourassa voi hyvinkin olla sen vanhemman ainoa vartti päivässä sitä kuuluisaa omaa aikaa. Eikä ole yhtään tyhmää, jos et ole tullut ajatelleeksi koko asiaa. Yksi kasvun merkki on se ettei mahdu farkkuihinsa.

Pitääkö opettajalle tai päiväkodin työntekijöille antaa lahja?

Kuva
Tätä lukuvuotta on jäljellä enää kuukauden verran ja taas on se aika, kun pitää laittaa mietintämyssy päähän: pitääkö niille opettajille tai päiväkodin työntekijöille antaa joku lahja?  Ja jos kyllä, niin mitä ihmettä sitä veisi? Keskustelu tämän aiheen ympärillä käy kuumana kuin grilli. Toiset on sitä mieltä, että mitä sitä turhaan lahjoja viemään etteivät vaan ylpisty: nehän tekee kuitenkin vaan työtään ja siitä heille maksetaan kuukausittain ihan rahallista korvausta ikään kuin kiitokseksi. No nyt ainakin lastentarhanopettajien kohdalla on havahduttu jäätävään palkkakuoppaan, joten kyllä se liksa taitaa olla laiha lohtu tai hyvä vitsi. Toiset taas ajattelevat, että ilman muuta pitää hommata joku pieni lahja ja osoittaa, että kiitos kun olet taas selvinnyt vuodesta/puolesta vuodesta näiden lasten kanssa. Onko me annettu lahjoja? Miksi? Meillä on ollut tapana muistaa sekä opea että pk:n työntekijöitä noin suurin piirtein puolivuosittain. Mutta väliin on ma