Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2019.

Mitä jos teistä tulisikin tukiperhe?

Kuva
Kaupallinen yhteistyö: SOS-Lapsikylä Suomessa noin joka kymmenes lapsi tarvitsee lastensuojelun tukea. Yksin ei kuitenkaan tarvitse pärjätä hankalassakaan tilanteessa, vaan perheen on mahdollista saada varhaista tukea. Yksi varhaisten tuen muodoista on tukiperhe. Tukiperheet ovat ihan tavallisia perheitä, jotka auttavat suurin piirtein yhden viikonlopun ajan kuukaudessa, juurikin niitä varhaisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja perheitä. Eli ihan tavallisia perheitä. Tavallisenkin perheen arki voi tuntua rankalta Vuosien varrella olen jutellut melko monen vanhemman kanssa ja meillä kaikilla on ollut sellainen yhdistävä tekijä, että välillä perhearki tuntuu tosi rankalta. Vaikka olisi saanut maailman ihanimman lapsen tai lapset, silti voi tulla eteen tilanne, kun tuntuu, että nyt minä en jaksa. En vaan jaksa. Minäkin olen tuntenut joskus niin. Sen myöntäminen, että perhearki tuntuu rankalta, voi olla vaikea myöntää. Koitetaan mennä "suomalaisella sisulla" eteenp

Helppo ja edullinen lounas koko perheelle: Inkan linssikeitto

Kuva
Yksi suosikkikirjoistani on Emäntänä Olga. Se on ruoka- ja lifestyle-kirja täynnä herkullisia reseptejä ja inspiroivia kuvia. Samaisesta kirjasta on poimittu mm. intiaanipipareiden ohje  ja nyt tämä maistuva linssikeitto. Totuuden nimessä myönnettäköön, että kotiväki oli hieman epäileväisen oloinen, kun esittelin linssikeittoreseptiä, mutta onnekseni kukaan ei kieltäytynyt maistamasta. Soppa oli kuitenkin tosi hyvää, joten päätin jakaa tämän reseptin myös teille. Tämä soppa sopii kaikille, jotka haluavat edullisista raaka-aineista nopeasti valmista. Ja jotka tykkäävät helposta kasvisruuasta. Inkan linssikeitto (4 hengelle) Tarvitset - noin 4 dl vettä - 1 iso sipuli - 1 valkosipulinkynsi - 3 porkkanaa - 1 1/2 dl punaisia linssejä - 400 g tomaattimurskaa - 1 kasvisliemikuutio - 1 maustemitta maustepippuria - 1 tl yrttipaprikasekoitusta - tuoretta basilikaa Tee näin Laita kattilaan kylmään veteen pilkottu sipuli ja valkosipuli sekä kuoritut ja v

Epäisänmaallinen tunnustukseni: käyn saunassa 9 vuoden välein

Kuva
Jos suomalaisten kansallisurheilulaji on tuo kaikkien, ah, niin rakastama hiihto , niin suomalaisten kansalaislaji lienee sitten saunominen . Kävin perjantaina saunassa 9 vuoden tauon jälkeen. Kuinka epäisänmaallista! [ Meikitön after-saunaselfie. Ja niin hitokseen vaalennusta ja filtteriä, kun naama oli niin punainen. ] Italialainen vastarannan kiiski Olen aina kokenut olevani vähän se vastarannan kiiski, joka ei uikaan samaan suuntaan kuin muut fisut. Aikoinaan, kun nuorena neitona lähdin ensimmäiseen työpaikkaani, siellä eräs uusi kollega katseli minua hetken ja kysyi sen jälkeen, että onko minulla kenties juuret Italiassa? Kuulemma näytin ihan italialaistaustaiselta. Johtui kenties pitsakummustani. Jotenkin en edes osannut häkeltyä kysymyksestä, koska siinä missä jotkut vitsailevat että heiltä puuttuu esimerkiksi kotiäitigeeni, minulta puuttuu suomalaisuusgeeni. Minä en harrasta mitään perinteisiä suomilajeja: en seuraa hiihtoa (enkä hiihdä), en grillaa t

Kun talvi piiskaa pahiten: paista pannukakku

Kuva
Kun talvi piiskaa pahiten ja arki nielaisee sinut sisäänsä, paista maailman helpoin pannukakku. Tämä pannukakkuresepti on ollut minulla jo iät ja ajat ja se pitää pintansa suosikkina. Se on helppo ja nopea tehdä, koska suurinosa aineksista löytyy kotoa. Aineet vaan hurautetaan sekaisin, lapsikin osaa ne sekoittaa. Aikuisen on syytä kuitenkin hoidella pannarin uuniosuus. Ja sitten vaan nauttimaan. Tarvitset: 4 dl vehnäjauhoja 1½ dl sokeria 1 tl leivinjauhetta 1 tl suolaa 1 tl vaniljasokeria 8 dl maitoa 2 kananmunaa 100 g sulatettua margariinia Tee näin: Sekoita kuivat aineet. Lisää maito, munat ja sulatettu margariini. Kaada taikina leivinpaperille uunipellille ja paista 200-225 asteessa n.30min.   Ideoita pannareiden lisukkeeksi: mansikkahilloa kermavaahtoa hedelmiä marjoja nutellaa jätskiä omenasosetta suklaakastiketta keksi itse lisää! ** Herkullisia hetkiä! Sari

En uhraa vapaa-aikaani lasten harrastuksille

Kuva
"Voi hitsi, taas menee koko viikonloppu hallilla lasten kanssa! Tällä kertaa en ollutkaan mokkapalavuorossa vaan tehtiin kuorma-autollinen pitsaa! Tulkaa tekin hallille, ei teillä kuitenkaan mitään viikonloppuna ole!" Ei, en ole hakkeroitunut Facebook-feediisi ja kopioinut tuota sieltä. Tuo vaan on se päivitys, joka tulee jokaisen ruuhkavuosiaan elävän ihmiset somevirtaan jossain kohtaa, koska jokainen vähintään tuntee tällaisen supervanhemman – tai on itse. Kuva: Pixabay Kun pleikkaohjain kasvaa käteen Ei pitäisi valittaa, jos oma lapsi haluaa harrastaa jotakin liikunnallista tai kulttuuria, kun meidän vanhempien suurin pelkohan lienee se, että mitäs jos lapsi parka kasvaa sohvaan kiinni niin, että hampaiden harjauskin estyy, kun kädessä kasvaa pleikkaohjain eikä sormet enää taivu sähköhammasharjan napille? Kun toinen lapseni ensimmäisen kerran ilmoitti haluavansa alkaa pelaamaan jalkapalloa, en voinut kuin säteillä onnesta. Aivan ihanaa, että hän on löytänyt li

Puoliso pitää tuntea hyvin ennen kuin aletaan tekemään lapsia

Kuva
Väitän, että puoliso pitää tuntea hyvin, ennen kuin alkaa tehtailemaan lapsia. Vauvan tuleminen perheeseen on niin järisyttävä kokemus, että heiveröisimmät parisuhteet eivät selviä siitä. Tässä keski-ikäistymisen kynnyksellä ei enää välttämättä huutoitketä ääneen eron sattuessa kohdalle ja toisaalta uusi sopivampi kumppanikin pidetään piilossa Eino Leinon ohjein:  ”kell’ onni on, se onnen kätkeköön” . Siispä olen joka kerta ihan yllättynyt, kun kaveripiiristä selviää, että A on eronnut B:stä ja tavannut C:n ja itseasiassa pulla on jo ollut pidemmän aikaa uunissa. Siis ihan tosta noin vaan: ensin on erottu ja sitten lyhyen tuntemisen perusteella on duunattu baby tämän uuden puolison kanssa. Minne on kadonnut se periaate, että puoliso pitää tuntea hyvin, ennen kuin aletaan niitä vauvoja tehtailemaan? Muistatteko sen nuoruuden ajattelutavan, kun ensin piti löytää sopiva kumppani, jonka kanssa seurustellaan jokunen vuosi, sitten solmitaan kihlat ja kun tutkinto- sekä asun

Lupaukseni vuodelle 2019

Kuva
Ihana, uusi vuosi 2019 on vihdoin käynnistynyt. Joka vuosi olen tehnyt jonkun lupauksen, minkä pidän. Huomaan, että alan pehmentymään näiden lupauksieni kanssa ja se on pelkästään hyvä asia. Sain joululahjaksi ihanan Vuoden paras päivä 2019-kalenterin ja sehän oli kuin elämäni puuttuva palanen! Olen nimittäin syksyn mittaan alkanut oivaltamaan, että mikä tämän hetkisessä elämässäni on tärkeää. Se liittyy yhteen elämäni tärkeimmistä ihmisistä. Äiti-ihminen ei kuulemma saa sanoa, että hänen elämänsä tärkein ihminen on hän itse. No kyllähän se kuulostaa pahalta ja itserakkaalta, mutta anna kun selitän. Äiti (ja toki isäkin, mutta puhun nyt omasta näkökulmasta) usein antaa itsestään paljon ja vähän vielä enemmänkin perheensä vuoksi. Monet äidit raatavat ihan uupumukseen saakka. Raadetaan töissä, kotona, opintojen parissa, perheen parhaaksi, lasten harrastusten eteen ja niin edelleen. Omaa aikaa (vetää henkeä, palautua) ei ole. Osa sanoo, ettei edes tarvitse sitä. Ei nyt k