Saron blogi

Helsinki Pride-viikkoa vietetään perinteisesti kesäkuun viimeisellä viikolla. Pride-viikon tarkoituksena on muistuttaa, että meillä kaikilla ihmisillä on yhtäläiset oikeudet, riippumatta siitä millaisia me olemme. Yksi Pride-viikon tärkeimmistä slogaaneista onkin: rakkaus kuuluu kaikille. Mutta jos lapseni ei olekaan hetero, mitä teen? Pride-viikko aiheuttaa suomalaisissa kaiken kirjavia tunteita. Osa on ihan fiiliksissä, osa on aivan karvat pystyssä. Ei voida ymmärtää miksi pridea pitää tuputtaa joka tuutin täydeltä ja miksi edes pitää marssia moisten asioiden puolesta? Ideaalissa maailmassa meillä kaikilla olisi yhtäläiset oikeudet: esimerkiksi homoseksuaalit parit saisivat tehdä ihan samoja asioita kuin heteroparit: mennä kirkossa naimisiin, adoptoida lapsia, elää normaalia elämää ja tulla hyväksytyksi juuri sellaisena, kuin on. Mutta kun eihän tässä vielä olla lähelläkään sellaista yhdenvertaisuutta, mutta suunta on kuitenkin oikea. Suomi on ihanan edistyksellinen mone

Jokaisen äidin painajainen lienee se, kun lapsi ilmoittaa haluavansa ja myös aikovansa valvoa läpi yön. Minä ainakin arvostan omia yöuniani eikä läpi yön valvominen kuulosta lainkaan mahdollisuudelta. Vaan kuinkas kävikään? Juhannusaattona kävimme esiteinin kanssa paikallisen ostoskeskuksen kahvilassa siemailemassa juhannusjuomat: hän pillimehua ja kakkupalan, minä joulutunnelmaa hönkivän chai latten. Lapsi totesi, että "niin, kun meillä ei tänä juhannuksena ole mitään tekemistä..." Minä löin saman tien vastapallon ja ilmoitin, että ei, vaan minä olen valinnut , ettei me lähdetä mihinkään juhannushulabaloihin. Kulunut alkukesä on ollut vilkas ja huisketta on piisannut, joten päätin, että juhannus me otetaan ihan iisisti, kotona. Kyse ei siis ole siitä, että meillä ei olisi mitään tekemistä vaan että tämä tämä kaupunkijuhannus on mahdollisuus. Juhannusaatto kului kotimaisemissa kuumasta päivästä tiristen: oltiin vaan, tehtiin ruokaa ja lapset kirmasivat ulkona min

Keskikesän juhlassa nautitaan kesän mauista ja otetaan rennosti! Tämän rennompaa jälkkäriä ei ole olemassakaan, joten jos et vielä ole keksinyt mitä ihanaa tekisi juhannuksen iloksi tai haluat tehdä muutakin kuin pönöttää keittiössä, niin pyöräytä superhelppo ja nopea kulhokakku ! Tähän kakkuun tarvitset aineiden lisäksi innokkaita apureita maistelemaan ettei mansikat tai suklaa ole mennyt pahaksi ja jonkunhan sitä täytyy litkiä jämäkermavaahdot kaapimesta, mutta huom vasta sitten kun kakku on valmis ;) KULHOKAKKU Perinteisen reseptin sijaan kerron, miten tämä tehdään.  Ensin tehdään kääretorttupohja ja jäähdytetään se. Sen jälkeen, kun kääretorttupohja on kunnolla jäähtynyt, vatkataan kerma vaahdoksi ja sekoitetaan kermavaahdon sekaan rahkaa . Voit valita valmiiksi maustettua rahkaa tai maustamatonta rahkaa, jolloin kannattaa sujauttaa sekaan hieman sokeria. Sitten vaan revit isohkoja paloja kääretorttupohjasta ja lähdet latomaan niitä ja kermarahk

Kesä, juhannus - ja hyttyset ovat täällä taas! Tänä kesänä hyttysiä on kuulemma enemmän kuin aikoihin ja moni onkin raportoinut sosiaalisessa mediassa esimerkiksi mökeiltään, kuinka niitä pistäviä ja siivekkäitä öttiäisiä on enemmän kuin tarpeeksi. Kaupat notkuvat jos jonkunlaisia suojamyrkkyjä, joilla hyttysen puremilta voisi mahdollisesti välttyä. Etenkin pienten lasten kanssa kannustetaan myrkkyjen sijasta verhoamaan lapsi vaatteilla, mutta itse olen jo kokenut sen, ettei se itsensä verhoilukaan aina riitä: hyttyset pistävät tämmöstä A-luokan lihaa vaatteiden läpi. Kun meidän lapset olivat pieniä, saatoimme joskus suihkuttaa esim. takin ulkopinnalle lapsille soveltuvaa hyttysmyrkkyä, mutta koskaan emme suihkineet aineita suoraan lasten herkälle iholle. Vaikka lapset ovat isompia, emme siltikään voitele heitä iholle suihkittavilla myrkyllä ja sekös hyttysiä houkuttaa. Lapselta jäi otsa suojaamatta (koska lippis), niin siinähän on nyt hieno rivi kivasti kutisevia patt

Kaupunkiviljely on siitä mukava harrastus, että se ei vaadi isoja tiluksia vaan ainoastaan luovaa mielikuvitusta. Meillä on käytössämme postimerkin kokoinen piha, jossa saa kasvattaa erilaisia juttuja yhden tiettyyn paikkaan laitetun laatikon verran. Aikaisempina vuosina meillä on kasvatettu kukkia, mutta tänä vuonna päätin muuttaa sen viljelyslaatikoksi. Keväällä suunnittelimme lasten kanssa mitä mihinkin kohtaan laitetaan: tähän tulee ruohosipuli, tuohon kylvetään salaatin siemenet ja tuossa voisi menestyä tomaatti. Niin tuli kevät ja kylvön aika. Laitoimme laatikkoomme myös esimerkiksi rucolan ja ruohosipulin jämät ja kovin ylpeänä ne jäivätkin sinne törröttämään. Mutta eipä aikaakaan, kun taloyhtiömme pihamaalle muutti myös söpö pieni rusakko, kutsuttakoon häntä vaikka nimellä Pupu de Rusacco. Rusacco oli niin pieni, että sen emo kävi ruokkimassa häntä pihalla ainakin aamuisin ja iltaisin. Äitirusakko vaan juoksenteli pihaan pitkät koivet suhisten ja ruokinnat hoidettuaan

Kyllä äiti on aina äiti ja lapsi on aina ja ikuisesti äidilleen lapsi - ihan sama minkä ikäinen olet, titteli on nyt se mikä määrää. Eli se, että oletko lapsi vai äiti. Täytyy tosin allekirjoittaa tämä sama itsekin: vaikka omatkin lapset ovat kasvaneet ja kummastakin vauvasta on tullut ihan omin koivin juoksenteleva koululainen, silti sitä vielä tänä päivänäkin saattaa juosta koululaisen perään viemään shortsien kaveriksi pitkät housut. Ettet nyt vaan palennu! Viime vuonna me ostimme siskoni kanssa liput Lenny Kravitzin keikalle Helsinkiin. Lähtisimme siis viettämään rentoa iltaa livemusiikin parissa. Vihdoin sitten se lauantainen keikkapäivä koitti ja mitä tekee meidän äiti? No osoittaa edelleen olevansa pesukestävä mutsi, laittamalla viestin meidän yhteiseen Whatsapp-ryhmään: ÄITI!!! :D Kerro minulle, onko sinullakin pesunkestävä äiti joka pitää huolta, neuvoo ja ohjeistaa vaikka olet jo ainakin ikäsi puolesta ihan aikuinen? Onko se sinusta ihanaa vai kamalaa?