tiistai 20. elokuuta 2019

Futismutsin päiväkirja: rytmiä elämään

Futismutsielämää jo vuodesta 2019. Siis todellakin "jo" ;)


Jotenkin minä olin aina ajatellut, etten minä mitenkään voisi olla futismutsi. Nehän on niitä supermutseja, jotka ajaa lasten kanssa pelikentälle kiiltävällä katumaasturilla ja menevät tennarit ja tuulitakki kahisten kentän laidalle seuraamaan lastensa pelejä mokkapalat kainalossa ja toisella kädellä makkaraa myyden. Samoin ne on niitä, jotka istuu treenien aikana autossa syömässä kylmiä lihapullia suoraan paketista, ennen kuin hoitavat päivän viimeisen puhelinpalaverin siinä katumaasturin tai perhefarmarin etupenkillä tenavan kirmatessa kentällä pallon perässä. No ei kyllä kuulosta yhtään minulta, joka luo pitkän, mutta rakastavan katseen hieman kilkattavaan Nissan-parkaan.

Vaan kuinka ollakaan: lapsi jotenkin onnistui murtamaan sydämeni ikijään ja niin vaan meillä tapahtui kaksi suurta asiaa. Ensinnäkin se, että hän aloitti pelaamaan futista oikein jengissä. Toinen iso juttu on se, että niin vaan musta tuli futismutsi. Sellainen joka ajaa katumaasturin sijaan vanhaa kotteroa, joka ilmestyy kentän laidalle lenkkareissa mutta tuulitakin sijaan jossain mekkoviritelmässä ja joka ei ole leiponut vuosikausiin mokkapaloja eikä syö kylmiä lihapullia.

En tiedä jalkapallosta mitään ja olen ollut uusien asioiden edessä ihan öönä aapisen laidalla. Onneksi on kiva joukkueen johtaja, joka jaksaa neuvoa meitä eteenpäin. Meillä on suvussa kaksi ihan nimekästäkin futaajaa, joten onhan tämä sikäli ihan luonnollista, että joku on saanut sen geenin, kun noi urheilugeenit on mennyt musta ihan kokonaan ohi. Käsi ylös kaikki jotka yllättyi? ;)

Tuntuuko arki sinustakin vellovalta ja kaipaat rytmiä elämään? Hanki harrastus - lapsellesi! Nyt kun elämää rytmittää työt, treenit ja pelit, ei oikeastaan ehdi tulla vapaa-ajan ongelmia. Treenipäivinä ei ehdi muuta kuin lähteä töistä ja hakea tenava ja lähteä treeneihin. Ei tarvitse murehtia kylmien lihapullien syömistä, kun usein ei ehdi syödä mitään. Vapaapäivinä täytyy sitten käydä ruokakaupassa, hoitaa arkisia asioita. Pyykinpesukin mukavasti rytmittyy treeni- ja pelipäivien mukaan. Viikonloppuisin on pakko löytyä aikaa siihen, että tekee ruokaa valmiiksi seuraavalle viikolle ja työntää pakkaseen. Ja kyllähän tässä kehittyy aikamoiseksi aikatauluttamisen mestariksi. Ja ajatella, että meillä on vain yksi napero joka harrastaa näin aikaa vievästi. Kaveripiirissä on lapsiperheitä joiden kaikki lapset harrastavat aktiivisesti ja kukin vielä useampaakin lajia. Vinkatkaa nyt mullekin, mistä kelloon saa hankittua lisää tunteja? Onks joku verkkokauppa vai mikä? ;)

**

Jos sinäkin olet nykyinen tai ex-futismutsi, huuda hep!

Sari




2 kommenttia:

Kiitos kommentistasi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...