keskiviikko 25. syyskuuta 2019

Ensimmäisestä lapsesta isompi lapsilisä ja suurperheille haittavero?

Kuva: Pixabay

Kuulin jo toistamiseen, että lasten tekeminen on itsekästä ja epäekologista. Koska ihmisiä on jo nyt ihan liikaa maapallon kantokykyyn nähden. Ja syntyvien lasten hiilijalanjälki tekee kamalaa jälkeä. Hyh hyh.

Hallitus lupasi budjettiriihessä vuodelle 2020 korotuksia lapsilisiin: neljännestä ja sitä useammasta lapsesta tulisi korotusta lapsilisään 10e kuukaudessa. Tällä hetkellä esimerkiki 6-lapsinen perhe saa lapsilisää 832,13e kuukaudessa. Itse kahden lapsen äitinä saan lapsilisää 199,72e. Kiitos teille, veronmaksajat!

Muistan kauhistelleeni lapsilisän pienuutta silloin, kun esikoiseni syntyi. Syntymän jälkeen yhtäkkiä tulot romahtivat palkkatuloista äitiys- ja vanhempainpäivärahaan, menot kuitenkin nousivat: lapsi tarvitsi kaikenlaista tarviketta aina vaunuista pinnasänkyihin, vaatteita, harsoja, tutteja ja kun imetys meni päin honkia, tarvittiin melkoinen arsenaali tuttipulloja ja tietenkin juoksevat kulut: vaipat ja äidinmaidonkorvikkeet. Siinä kohtaa tuo ensimmäisestä lapsesta maksettava saturainen tuntui aika pieneltä tuelta. Vaikka en halua kuulostaa kiittämättömältä ja onhan se kotiinpäin kaikki.

Minulla ei ollut ystäväpiirissä tuolloin juurikaan muita äitejä, joilta olisin voinut ostaa vanhoja lasten vaatteita tai tarvikkeita. Meillä kärsittiin koliikista ihan kirjaimellisesti ja sen jälkeen vauva ei muuten vaan nukkunut ainuttakaan ehjää yötä, joten en jaksanut lähteä bussilla raahautumaan kirppareille (koska ei meillä ollut autoakaan tuolloin tai jos olisi ollut, sehän olisi ollut työssäkäyvän menopelinä). Joten jouduin ostaa lähes kaiken uutena. Se oli aika iso menoerä se.

Kun toinen lapsi syntyi, huomasin miten kulut hetkellisesti tasaantui. Pystyikin kierrättää vaatteita ja muita tavaroita isosiskolta pikkuveljelle. Lapsilisä kahdesta lapsesta tuntui silloin luksukselta. Nyt kulurakenne on taas lasten kasvun ja koulun myötä muuttunut, eikä oikein tunnu riittävän mihinkään, mutta silti tuntuu etuoikeutetulta saada nauttia moisesta etuudesta. Sitten aikanaan kun lapsilisä omien lasten kohdalta lakkaa, maksan veroni mutisematta, että joku muu saa nauttia lapsilisän hienoudesta.

Mutta onko oikein, että mitä suurempi perhe, sitä suuremmat lapsilisät? Eikö se ensimmäinen lapsi yleensä ole se suurin menoerä, kun kaikki tarvikkeet ja vaatteet pitää hankkia? Pitäisikö lapsilisän maksurakenne kääntää päälaelleen niin, että ensimmäisestä lapsesta saisikin eniten lapsilisää? Onko ne lapset vaan hirveä hiilijalanjälki, pitäisikö yli neljästä lapsesta alkaa maksaa haittaveroa?

No ei pitäisi. Halusin nostaa tämän aiheen blogiini, koska haluan ihmisten ymmärtävän, että lapset on jätti-investointi yhteiskuntaan. Kun suurperheen lapset lähtevät työelämään, sillä on kyllä yhden ellei toisenkin kotiäidin kotoiluvuodet katettu ja ylikin. Lapsilisärakenteen kiepauttaminen ympäri voisi vaikuttaa syntyvyyteen: mutta samaan aikaan se (lapsilisä) ei saa olla ainoa perheenperustamisen kannustin. Toivottavasti päätäjämme havahtuvat jossain kohtaa siihen, että tukijärjestelmät ja valtion rahaliikenne loppuu, jos uusia veronmaksajia ei synny. Vauvatalkoot oli väärä ja kömpelö sanavalinta, vaikka se tahtotilana onkin hyvä asia. Mutta minusta se on hieno juttu, että perheisiin panostetaan tällä hallituskaudella, vaikkakin lapsilisän osalta kannustin osuu vasta neljän ja sitä useamman lapsen omaaviin perheisiin. Suunta on silti oikea!


Sari



2 kommenttia:

  1. lapsilisä on mahtava juttu!
    Mutta.
    (aina tulee mutta)

    Se lakkaa juuri sillä hetkellä kun menoja on vielä enemmän kuin vauvanperustamisvaiheessa.
    Me olemme ehdottomasti keskituloisia, mutta siinä vaiheessa kun toisen asteen opinnot alkoivat ja lapsilisä lakkasi juoksemasta, olimme (olemme) pulassa: koulukirjat, tietokone, kaikki muut aikuistuvan nuoren tarpeet; vaikkapa vaatteet, jotka ovat jo aikuisten kokoa ja hintaa. Keskituloisina nuorellamme ei ole oikeutta opintotukeen (tai olisi jos minä lopettaisin työssäkäynnin kokonaan!)

    Mielessä käväisee, että vanhempien pitäisi aina silloin tällöin saada jonkinlainen kasvattajaraha: vaikkapa nyt sitten vauvanperustamisvaiheessa, ehkä silloin kun koulu alkaa ja sitten ehdottomasti siinä vaiheessa kun on onnistunut kasvattamaan lapsen ohi peruskouluiän, kohti vastuullista kansalaisuutta.
    (ja mieluusti vielä tietysti jokin jälkikäteinen kannustuspalkinto myös!)

    Hämmentävää on myös se, että lapsi nro kolme muuttuu yhtäkkiä lapseksi nro 1, ja lapsilisän määrä pienenee myös siinä kohden :)

    Kaikkinensa pidän lapsilisäjärjestelmää varsin oikeudenmukaisena ja toimivana systeeminä, lukuunottamatta tuota lapsilisän katkeamisikää.
    Ainoastaan se, mitä en pysty hyväksymään, ovat ne jotka säästävät lapsilisät johonkin rahastoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis todella hyviä pointteja, kiitos! Esimerkiksi lapsilisän katkeamisikä, tämä setti kun lapsesta 3 tulee lapsi 1 ja nuoret pistetään tosiaan elämään vanhempien rahoilla. Hyvä, että on systeemi, mutta kyllähän tässä tseydeemissä viilaamisen varaa olisi ;)

      Poista

Kiitos kommentistasi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...