maanantai 11. marraskuuta 2019

Olin hyvä äiti. Vai olinko?

Normaalisti meidän ruokapöydässä on kaksi vaihtoehtoa:

1) Ota
2) Jätä



Nyt en jaksanut vängätä syömisestä, kun toinen muksu ilmoitti, ettei aikoisi syödä lounaaksi tehtävää ruokaa, annoin hänen ostaa nugetteja ja syödä niitä. Olinko siis hyvä äiti, joka antoi lapsen toteuttaa itseään vai olinko se huono äiti, joka antoi lapselle mahdollisuuden nirsoilla? (Muksu kyllä kauhoi lautaselleen salaattia nugettipläjäyksen jälkeen.)


Miten teillä on tapana tehdä: jos ruoka ei maistu, onko nirsoille lapsille omat ruuat vai kasvatellaanko ruokahalua niin kauan, että perheen yhteiset ruuat alkaa maistumaan? Esimerkiksi allergiat on sitten asia erikseen, tietenkin. (Mutta meillä, kun ei olla allergisia muulle, kuin pahalle ruualle ;))

Sari
- äitinä näköjään jämpti mutta pehmeä

6 kommenttia:

  1. Meillä lapset välillä nirsoilee. Mutta samaa ruokaa syödään. Jos ei maistu ei ole pakko syödä. Maistaa pitää ja seuraava ateria on taas muutaman tunnin päästä. Sitten ei mitään herkkujakaan ole tarjolla jne.jos ruoka ei maistu ettei täytä niillä mahaa... sellainen politiikka meillä on. Ei tehdä isoa numeroa ruokajutuista ollenkaan.

    VastaaPoista
  2. Useimmiten meillä syödään sitä ruokaa mitä on, ihan siitä syytä että käydään kerran viikossa kaupassa niin ei oo paljoa valinnan varaa.. toisaalta tehdään 2-3 ruokaa valmiiksi ja mietitään.ne niin että ainakin jokin maistuu lapsille.. Jos ei siitä huolimatta kelpaa, voi ottaa itse tehtynä kaurapuuroa tai olla syömättä. Hyvä tai paha mut näillä mennään. Hengis ovat pysyneet :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thih hih, ihana sinä: "Hyvä tai paha mut näillä mennään. Hengis ovat pysyneet :D"

      Poista
  3. yritin monta vuotta toteuttaa ota-tai-jätä politiikkaa. Pienikokoisen, lähes alipainoisen lapsen kanssa tuli jatkuvasti neuvolassa noottia.
    Jossain vaiheessa, kun tarpeeksi monta vuotta olin kärvistellyt lapsen en syö - hirvee nälkä -akselilla, rupesin junailemaan perheen ruuat siten, että aina oli tarjolla paria vaihtoehtoa. Esim. pasta ja perunat samalla aterialla (lapsi inhosi sydämensä pohjasta pastaa. Siis todella-todella inhosi. Hoitotädit ihmettelivät lasta, joka kieltäytyi syömästä makaronilaatikkoa, voiko sellaista lasta ollakaan?) tai kahta erilaista pääruokaa.
    Niistä sopi sitten valita.
    Ja jälkkäri oli myös aina tarjolla, otti tai jätti, koska lapseen oli pakko saada jotain energiaa.

    Olen nyttemmin tullut siihen tulokseen, että hänellä on erityisen herkkä makuaisti. Hänen on edelleenkin esim. vaikea syödä uudelleen lämmitettyä ruokaa. Pastastakin maistuvat vain jotkut tietyt pastamuodot. (samoin nuudeleista; minusta niissä ei ole mitään makueroa)

    Hän on vieläkin erittäin valikoiva syöjä, mutta nykyisellään en enää tarjoile samalla tavalla järjestelmällisesti monia vaihtoehtoja. Hän pystyy syömään suunnilleen energiantarpeensa mukaisesti tarjolla olevaa ruokaa, mutta seuraavalla aterialla on jo syytä olla jotain "parempaa".
    Koin että tuolloin (eskari-alakouluvuosina) olin pakkotilanteessa, koska jostain sitä energiaa oli lapsen saatava jaksaakseen.
    Koin tästä ratkaisustani myös kelvotonta vanhemmuutta, koska lapsen pitäisi tietysti nirsoilematta syödä tai ainakin maistaa sitä mitä tarjolla on.

    Nykyään herkkämakuaistisen elämä on vähän helpompaa, koska esim. koulun ruokalassa on tarjolla yleensä kahta erilaista ruokaa, joista valita. Ja aika harvoin me aikuisetkaan olemme tilanteessa, jossa tarjolla on vain yhdenlaista pakkosyötävää.
    Uskon myös, että mitä aikuisemmaksi tulee, sitä avoimemmin luultavasti pystyy suhtautumaan erilaisiin makuihin ja tutustumaan uusiin makuihin ja ruokalajeihin. Tai ainakin itselleni on käynyt niin.
    (tunnistan erittäin hyvin lapseni syömähaasteet omasta lapsuudestani!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana puheenvuoro, kiitos Marika! Tämä on ihan erityisen hyvä pointti: herkkä makuaisti. Asia joka ei näy päälle päin, mutta tuntuu ihmisessä itsessään. Todellakin huomioitava asia <3

      Poista

Kiitos kommentistasi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...