torstai 20. helmikuuta 2020

Minäkin pelaan Fortniteä ja olen TikTokissa!

Minä en ole enää aikoihin käyttänyt tästä helmikuun lomaviikosta termiä hiihtoloma, koska en ole koskenut suksiin edes pitkällä tikulla sitten koulun pakkohiihdon. Se oli sangen traumaattista se. Sittemmin se on ollut minulle talviloma tai ihan vaan loma. Niin kuin nyt. Olen lomalla, joka tosin vetelee jo viimeisiään mutta loma on silti lomaa. Aah.

Tällä talvilomalla olen urheillut kovasti: olen hiihdellyt paikasta toiseen (lue: maleksinut), käynyt salilla (lue: Pokemon Gymillä) ja urheillut (lue: esportannut). Huh, täytyy varoa, etten tule ylikuntoon.


"WAAAA se tappaa mut!!!", oli ja on edelleen yksi niistä lauseista, mitkä laittaa meikäläisen herkkähipiän selkäpiin karmimaan. Just silleen epämiellyttävällä, mutta pahalla tavalla. Lapseni pelasi siis Fortnitea ja siinä sivukorvalla kuulosteltuna se kuulosti ihan kamalalta. Minä itse olen se kukkahattumuidu, joka voisi syleillä maailmaa kukkasin ja hattaroin, eikä sinne minun maailmaan pyssytouhut oikein sovi. Maailmassa on niin paljon pahuutta muutenkin, että leffassakin jos saan valita, katson ennemmin romanttisen hömppäkomedian, kuin jotain hirveää räiskintää. Paitsi tietysti PMS-huuruissa kelpaa sotkuisempikin esitys.


Fortnite


Mikä ihme saa perheenäidin lataamaan Fortniten kaltaisen pelin omaan puhelimeen sinne villasukkien neuleohjeiden ja söpöjen kisuvideoiden väliin?

No se, että minä en ollut yhtään kartalla siitä, mikä se Fortnite on ja miten sitä pelataan. Nyt olen oppinut seuraavaa: Fortniten ikäraja on 12 vuotta. Monien pelaajien mielestä sen ikärajaa saisi laskea. Fortniten saa ladata ilmaiseksi. Ilmeisesti kuitenkin kaikki lisäkilkkeet maksaa. Pelin ideana on se, että se kuka pysyy alati kapenevalla pelikentällä viimeisenä hengissä, on voittaja. Mistään pikkubisneksestä ei ole kyse: toki suurin osa pelaa tätä ihan huvikseen, mutta käsittääkseni tätä pelataan myös isoissa esports-tapahtumissa, missä voittajajoukkue käärii sievoiset summat riihikuivaa voitostaan. Siis tosiaan sen verran, että farkkujen taskut ei riitä.


TikTok


Ensikosketukseni TikTokiin oli se, kun lapsi pyysi lupaa saada ladata se ja samaan aikaan luin, miten häiriintyneestä ohjelmasta on kyse ja että hyvä vanhempi ei kyllä missään nimessä anna lapsensa sitä käyttää. En voinut kuin miettiä, että voi voi, kylläpähän on monet vanhemmat ihan pihalla siitä, mitä lasten ja nuorten maailmassa nykyään tapahtuu. Vaikka omalla 15-vuotiaalla olisi taskussa pelkkä muovinen lelupuhelin, sehän ei sitä estä, etteikö kaverin luurista näkisi vaikka ja mitä. Siksi minusta on fiksumpaa ottaa asioista selvää, kuin kieltää siltä istumalta.

TikTok on maksuton palvelu, jossa julkaistaan lyhyitä, alle minuutin mittaisia videoita. Palvelun ikäraja on tällä hetkellä 13 vuotta. Palvelussa voi valita, tekeekö julkisen profiilin (kaikki näkee sinun videot) vai yksityisen profiilin (vain kaveriksi hyväksymäsi käyttäjät näkee sinun videot). Siellä voi julkaista niin musiikkivideoita (musat tarjoaa TikTok), temppuvideoita tai vaikka eläinvideoita. Mutta se on fakta, kun kyse on myös aikuisten käyttämästä palvelusta, myös vastaan swaippautuvat videot voivat olla aikuisempaa sisältöä. Tämä on just se nykyajan vanhempien haaste, kun pitää olla tuntosarvet törröllään ihan koko ajan. Lasta ei mitenkään voi pitää pumpulissa mutta kyllähän noi pienet tirriäiset aikuista tarvitsee somen aallokossa. Siispä loin itselleni tilin TikTokiin ihan vaan pysyäkseni kartalla, mitä nämä lapset siellä huseeraavat päivät pitkät. TikTok on kuten internet: onhan siellä kaikenlaista, niin kivoja kuin ihan urpojakin juttuja. Jos tieten tahtoen etsii jotain hirveää, niin varmasti sitä löytyy, mutta siinä kohtaa en syyttäisi sovellusta vaan miettisin miksi on haettu jotain ihan tonttua sisältöä.

Jos lasten kasvattaminen on työlästä, niin ei se somekasvatus yhtään sen helpompaa ole. Koulukin kuvittelee pysyvänsä ajanhermolla, vaikka opetusvirasto kansankynttilöineen on pudonnut jo pitkän aikaa sitten kyydistä, kuin eno veneestä, mutta toivottavasti joku nykyope keksii vinkata, että voisivat tilata koululle puhumaan somekasvattajia pari kertaa vuodessa - niin että me vanhemmatkin saataisiin tulla kuulolle. Mutta mitä meidän vanhempien omaan somekasvatusurakkaan tulee, niin sukeltakaa vaan uteliaasti niiden mukuloiden somemaailmaan. Siitähän sitä parhaiten oppii, vaikka lapsi joutuukin kädestä pitäen neuvomaan... ;)

Tiedätkö sinä mitä sinun lapsesi tekee somessa? Jos et tiedä, kannustan ottamaan siitä selvää. Todennäköisesti yllätyt iloisesti!

**

Sari



2 kommenttia:

  1. Minä olin myös hiihtämättä jonkun 15 vuotta ja elvytin homman muutaman vuosi sitten ja uusin sukset. Aivan huippuhommaa! <3 Nyt on ollut suuri suru kun lunta ei ole ja mieli matalalla.

    Meillä alkaa kännyaika ensi kuussa ja olen miettinyt, hommaanko siihen ollenkaan nettiä aluksi. Paljon on opeteltavaa asiassa lapsi ja puhelin!

    Hyvää lomaa sinne! :) Meillä ei ole aikoihin vietetty hiihtolomaa silloin kun se on, mutta maaliskuussa sitten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla onnistumistarinaa, että pienen -15 vuoden- tauon jälkeen hiihto maistuu. Ja kyllä voin kuvitella aurinkoisen päivän, kiireettömyyden ja kimaltelevan hangen. Ei se kovin hirveää voi olla. Tosin kuten sanoitkin, ei paljon ole päässyt lumia näkemään.

      Tsemppiä kännyaikapohdintoihin. Alkuun pärjää tosi hyvin ilman nettiäkin! :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!