maanantai 2. marraskuuta 2020

Lempeän syksyn jälkeen joulu saa tulla

Tänä vuonna syksy on ollut lempeä. Tänä syksynä pimeys ja talven tulo ei ahdista ollenkaan. Kotoilu, etäily ja jollain tasolla pakotettu downshiftaus on tehnyt tehtävänsä. Kaikki on oikeastaan aika hyvin.
 

Pitkästä aikaa huomasin jo syyskuussa ihan oikeasti miettiväni joulua. Siinä missä suosikki joululaulut alkoivat hiipiä mieleen, oli ihana huomata, kun lapsetkin hihkaisivat vuorotellen, että hekin odottavat joulua. Sitä, kun voidaan olla perheen kesken, syödä hyvin ja no tietysti lahjoja!


Olin pakahtua onnesta! Hyvä joulu rakentuu pienistä jutuista. Läheisistä, tunnelmasta ja herkuista. Meillä ei itseasiassa koskaan pöydät notku jouluruokia tai herkkuja, eikä lapset saa rekkalastillista määrää lahjoja. Kaikkea on ollut aina tarpeeksi ja ihanaa, että lapset kokevat sen kivana juttuna ja oikein odottavat sitä. Niin minäkin.


En antanut itselleni lupaa alkaa jouluttaa, ennen kuin halloween on juhlittu. Ja niin se halloween tuli ja meni ja nyt on se hetki kun voi alkaa fiilistellä joulua. Nyt nenän edessä on tämän joulun ensimmäiset joulutortut, ensipuraisua vailla. Joulussa parasta on tietysti se odottaminen, mutta fiilistelyä kannattaa jakaa jo edeltäville kuukausille, ettei joulun jälkeen iske joulukankkunen, kun on vähän pötsi pinkeenä, pää kipeänä ja tyhjä olo niin sielussa kuin pankkitililläkin.


Kiitos syksy, olit hyvä meille.
Joulu saa nyt tulla!

Sari


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!